Tällä kertaa pääsin sentään radalle asti. Kisaviikonlopulle osui sekä BES että Petit Le Mans, joten jo lauantailta oli alla 7 stinttiä Road Atlantaa McLarenilla ensin Glacierin ja sitten Fenixin väreissä. Jokainen, joka tuollaisia määriä on ajanut, tietää että se alkaa siinä 6. stintin jälkeen jo tuntua.

Lähinnä kisaan tulin hakemaan tuntumaa Bathurstia ja Monzaa varten. Edellinen kisalähtö Ruffilla on keväältä 2014 ja sen jälkeen auto on muuttunut melkolailla. Isoin muutos lienee suhteellisen tuore, 2015S2 kaudelle kaikista GT3 autoista lähti pitoa joka vaikuttaa varsikin jarrutustekniikkaan. Muutaman treenikiekan aikana ei oikein löytynyt hyvää fiilistä jarruihin, joka vaikeutti varsinkin ohitusyrityksiä.

Noin kokonaisuutena, hausta kisa :)

Hotläppäilyksi meni, samalta sijalta lähtö ja maali.

Harjoittelu unohtui ja ensimmäiset kierrokset ajoin kilpailua edeltävässä harjoitussessiossa. Kuitenkin säädöt olivat sellaisessa kunnossa, että melkein heti ensimmäisellä kierroksilla olin hyvässä vauhdissa, mutta kuitenkin balanssia piti muuttaa hieman aliohjaavampaan suuntaan. Aika-ajo meni yllättävän hyvin vaikken säästellyt renkaita parhaalla yrityksellä.

Sää kuitenkin muuttui karsintakisaan ja radassa oli todella paljon enemmän pitoa. Suuren pidon määrän johdosta (tai sitten kärjessä muidenkin launch controllit on kunnossa) en päässyt ohi Klausista ja sen jälkeen tiesi sen, että virheittä maaliin tullaan toiseksi ja niinhän siinä kävikin.

Varsinaiseen kilpailuun lähdin neljäntenä ja lähdössä pääsin Hahkan ohi. Alussa meinasi käydä niin, että edessä ajavat pääsivät karkuun, mutta stintin edetessä pääsin takaisin kantaan samalla kun ero taakse kasvoi vähitellen. En kuitenkaan lähtenyt yrittämään mitään erikoista, koska koin tärkeintä oli eron taakse kasvaminen. Imussa ajamisen seurauksena pääsin kaksi kierrosta pidemmälle kuin Alatalo ja stoppi onnistui täysin ja pääsin kolmen sekunnin karkumatkalle, joka piti maaliin saakka.

Kiitokset jälleen kerran tiimille Raven SimRacingille ja Kamasa Toolsille tuesta.

Treenaaminen jäi vähän vähemmälle, jonka takia kisan odotukset oli vähän matalammalla kuin yleensä. Aika-ajoissa 18. sija oli ihan ok tulos, en usko että olisin kovin paljon kovempaa päässyt. Sitten karsinta-erään ja siinä pystyn nousemaan pari sijaa ja finaaliin ruudusta 14.

Finaalin startissa saan todella huonon startin ja putoan jonnekkin 17. sijan paikkeille. Saan viimeinkin vähän rytmistä kiinni ja auto tuntui todella hyvältä ensimmäisen stintin ajan. Varikolle menin sijalta 11. ja pysähdyksen jälkeen auto tuntui todella levottomalta. Pari kierrosta ennen maalia spinnasin T2 ja putosin pari sijaa. Pystyin vielä toiseksi viimeisellä kierroksella ohittamaan Valkeejärven ja nousin 12. sijalle

Lopputulos odotuksiin nähden oli ihan ok, mutta spinni kisan loppupuolella harmittaa.

Kovasti haluaisi olla tyytyväinen, mutta ei pysty.
Toista kertaa finaalissa ja ennakko odotuksiin nähden suhteellisen hyvä alkukausi. Kuitenkin vielä tuli niin paljon virheitä, että parannettavaa on roimasti ja kärkipään vauhtiin ei ole asiaa vaikka säädötkin olivat ensi kertaa kilpailu kykyiset.
Finaalissa ensimmäisellä kierroksella tuli osumaa ja se tuntui auton köyttäytymisessä. Varikolle menin huonolla taktiikalla ja liikaa tuli otettua bensaa, putosin melkein kymmenisen sijaa.
Noh, tekemällä oppii...
Seuraava kisa tulee olemaan todella vaikea, mutta finaali paikkaa löhdetään taas hakemaan.

Aika-ajo: 7.
Lähtöruutu: 7.
Finaali: 9.

Ensimmäinen kerta kun tuli takapakkia aika-ajoista. Aika-ajokierros ei ollut oikein mistään kotosin. Todella suuri yllätys noinkin korkea sija. Aika-ajot, karsinta ja kisa oli melkosta setupin arpomista, kun keli muuttu ihan jatkuvasti sessiosta toiseen. Ei oikein taidot riitä tuollaisiin muutoksiin.

Finaalissa oli liian puskeva setuppi nopeisiin mutkiin ja liian yliohjaava hitaisiin. Eli mahdollisimman huono yhdistelmä. Tulos silti ok, vaikka tuli kaksi sijaa menetettyä. Ehkä saatoin välillä olla nopeampi kuin Haapanen, mutta hänellä oli paljon parempi suoranopeus koko ajan ja ajoi ilman isoja virheitä. Hän ansaitsi paremman sijan kuin minä.

Saldona kauden puolivälissä 10-9-9 sijat. Ei mitenkään hassummin kun en iRacingiä muuten aja ollenkaan.

Eteenpäin ei starttia lukuunottamatta päässyt
Taakseppäin ei halunnut

Siinähän se, 45min hotläppiä.

Jaappaniasta jäi lopulta varsin ristiriitaiset fiilikset. Sain ensimmäistä kertaa setupin säädettyä kuntoon siten että uskalsi mennä kaasullekin luottavaisin mielin. Tämä näky kierrosajoissa ja omasta qualierästä kuudes sija plakkariin. Tähän asti kaikki meni putkeen ja fiilis oli katossa.

Karsintaerässä sain karmean huonon lähdön ja jäin huonoihin asemiin. Ässissä jouduin 2 widenä ajamaan muutaman mutkan ja lopulta luulin olevani yksin, mutta tosiasiassa Lammi oli ehtinyt laittaa keulansa sisäkurviin ja pieni kosketus pyöräytti auton ympäri. Lähdin pakan perältä kirimään sijoja takaisin ja sainkin lopulta vielä kolmanneksitoista itseni hilattua.

Finaalissa ohitteluvaihde oli jäänyt päälle ja yritin aggressiivisesti heti ensimmäisellä kierroksella päästä neulansilmässä edessä olevan kuskin sisäpuolelle. Pieni virhearviointi jarruille asettautumisessa ja ajauduin radalta ulos sisäpuolelle. Jarrut eivät nurmikolla myöskään enää purreet ja tulin keskellä neulansilmää takaisin radalle osuen kilpakumppaniin. Tämä ei välttämättä olisi vielä kenenkään kisaa turmellut, mutta taaempaa tuli vielä joku toinen (myöskin sisäkurvin nurmikolta :)) samaan kasaan ja mayhemit olivat valmiit.

Tämän jälkeen tow ja korjaukset ja muutama kierros ajamista, jonka jälkeen varikolla black flag ylinopeudesta ja päätin pistää hanskat naulaan.

Vilpittömät pahoittelut kaikille mayhemiin joutuneille, amatöörivirhe ekalla kierroksella ja kun siitä kärsi vielä itseni lisäksi muutkin niin syö miestä kaksi kertaa enemmän.

Keli oli vähän liian pitävä ei oikein löytynyt luotamusta ajaa lujaa. Viimeisellä kierroksella vähän yllätyin että Lindqvist painoi ohi 130R:ssä jossa sitten vähän osuttiin. Muuten oli aika maksimitulos.

Interlagosin jälkeen olin laittanut tavoitteekseni, että top20 sijasta pitää ainakin pystyä taistelemaan. Koko viikkoa treeniä ja säätöjen hakua, ja aika-ajon jälkeen semmoinen olo että ihan kohtuulliset säädöt tuli jopa löydettyä, osaaminen tottakai vielä varsin puutteellista. Karsintaerässä totesin, että kuskeja on 21 joten olin aika luottavainen kilpailuun pääsystä kunhan vaan pitäisin auton radalla. Koska muut vähän töhöilivät ja itse pysyin kuin pysyinkin asfaltilla koko vartin niin 12. sija ja lähtöruutu 24.

Itse kisa loppuikin sitten lyhyeen, ensin kaveri yritti takakontista sisään (tässä ei tosin tainnut vaurioita tulla) ja heti perään neulansilmässä joku paukahti apexin kohdalta sisään radalle ja meikäläisen auto parin muun kilpurin kautta katolleen, hinauksen jälkeen 8 minuuttia pakollisia ja 4 minuuttia vapaaehtoisia korjauksia joten kisa olikin sitten siinä.

Olipa kiva sää!

Kaiken sen liukastelun jälkeen harjoituksissa, oli suorastaan nautinnollista ajaa Ruffia asfaltilla jossa oli pitoa. Tuntui kun olisi ihan oikeasti ajanut autoa. Tällaisia kelejä lisää!

Aika-ajot ja karsintaerä meni kivasti ilman suurempia sydämentykytyksiä. Finaaliin ihan loistava 13. sija, ja startti nappiin. Joitakin kierroksia sain ajella sijalla 12, mutta Teemu Toikan vauhti takana oli sitä luokkaa, että päätin antaa helpon position ja lyöttäytyä imuun. Taktiikasta olikin varmasti hyötyä, ja ero takana olevaan junaan alkoi pikkuhiljaa suurentua.

Varikolla tapojeni mukaan laitoin taas Fail-moden päälle, vaikka tarkoitus oli laittaa nopeudenrajoitin. Tutkamies lätkäisi tankkauksen päälle 15 sekuntia stop'n'go:ta, joten vaivalla hankittu sijoitus vaihtui muutaman huonompaan. Toisaalta saatu spotti oli ihan kiva, ja sai ajella viimeisen kolmanneksen rennosti ilman ratin puristamista. Edessä oleva pieni rypäs oli 14 sekunnin päässä, joten ehkä jopa oli ihan hyvä ettei tarvinnut olla siinä töpeksimässä. :D

Kaikinpuolin mahtava kisa, kiitos hyville kisaajille!

Interlagosin jälkeen sanoin että jospa kolmas kerta toden sanoo ja tulisi viimein tulosta. Todella surkeasti se kolmas kerta kyllä lähti käyntiin mutta finaalin lopussa kuitenkin odotti tulos joka on linjassa oman tason kanssa. Jeah!

Rata on aivan pirullisen vaikea ja vasta aivan harkkasession lopussa tiimin avustuksella sain tasapainoisen setupin alle. Sitten tulikin jo kiire aika-ajoon. Keli oli vielä harkkaakin kuumempi ja liukkaampi. Suoritus qualissa seurasi alkukauden linjaa; ensimmäinen varovainen kierros jäi ainoaksi hyväksytyksi kierrokseksi ja todellisesta vauhdista jäi noin 0.6 sekuntia puuttumaan. Aika-ajoista heikohko 25. sija.

Keli kylmeni huomattavasti kisalähtöihin. Warm-upissa kerkesi juuri käydä toteamassa pidon määrän. Pitoa oli paljon enemmän ja ajoa piti sovittaa uusiin olosuhteisiin kun autosta tuli puskevampi. Karsintakisa itsessään oli katastrofi. Ensimmäinen tilanne tuli parin kierroksen jälkeen neulansilmässä kun Hagner teki aivan tarpeettoman agressiivisen pommituksen sisään ja sain väistää melkein ulos radalta tai kummankin karsinta olisi ollut siinä. Tämän jälkeen tuomariston rangaistusilmoitus vei hetkeksi keskittymisen pois ajamisesta ja ajoin viimeisen mutkan leveäksi. Menetin tässä yhden sijan kun Salminen tuli ohi. Sain Salmisen kuitenkin uudelleen kiinni kun hän alkoi ajaa erikoisen hitaasti. Olin näkevinäni että oikeassa kyljessä oli pientä osumaa joten arvelin auton olevan rikki. Seurasin häntä Dunlop mutkassa kuitenkin liian lähellä ja hidas vauhti yllätti. Jouduin hieman painamaan jarrua kesken mutkan ja siitähän tämä läskipossu pyörähti samantien. Hävisin taas pari sijaa. Vikalle kierrokselle lähtiessä renkaiden ollessa aivan pilalla spinnasin vielä kertaalleen ja annoin ilmaiseksi taas pari sijaa. Karsinnan maalissa sijalla 17/21.

Tässä kohtaa v-käyrä oli kohtalaisen korkealla, mutta sain kuitenkin itseni kerättyä ennen finaalia. Oli pakko lähteä kisaan vain maaliin selviytyminen mielessä kun lähtöruutukin oli kauden surkein, eli 33.

Startti meni hyvin vaikka ahdasta oli. Sain väistettyä neulansilmän mayhemin ja noustua ekan kiekan aikana jonnekin sijan 25. paikkeille. Sain rauhallisen raon jossa eroa oli eteen ja taakse muutama sekunti. Lähdin ajamaan omaa tasaista suoritusta tavoitteena ruutulippu ilman virheitä. Pääasiassa muitten virheiden ansiosta sain nostettua itseni kahenkympin sakkiin joka on ollut itselleni tavoite sarjassa. Pitstoppi meni ihan mallikkaasti ja palasin radalle sijalla 18. Samalla meiningillä meni myös kisan toinen puolisko, en tehnyt itse yhtään merkittävää virhettä kisan aikana. Vikalla kiekalla sain vielä Vikin kiinni ja Spoonin ulostulossa pääsin imuun ja 130R:ään minulle tarjoutui ohituspaikka jonka päätin käyttää. Kuin ihmeen kaupalla se onnistui vaikka Vikki hieman osui auton takakulmaan ja ajoi mutkan leveäksi. Itse en olisi voinut enempää tilaa siihen mutkaan jättää, joten onneksi seuraamukset eivät olleet pahemmat. Maalissa lopulta sijalla 16. joka on parempi mitä uskalsin ikinä odottaa. Nousin kisassa siis 17 sijaa. Savolainen joka tuli edelläni maaliin nousi 22 sijaa kisassa ja ohitti puhtaasti muunmuassa minut. Hieno suoritus häneltä, oma vauhti ei riittänyt Jukan haastamiseen tällä kertaa.

Hieno suoritus koko tiimiltä, hyvä me! Seuraavaksi Bathurst. Ei ole helppo rata sekään. Tavoitteena yhtä puhdas suoritus kisassa ja parempi lähtöruutu.

Tähän kisaan lähdettäessä ei todellakaan olleet tähdet kohdallaan. Alla oli kahden ja puolen viikon ajamattomuusputki työreissun takia, huonosti nukuttu yö kaverin häiden vuoksi ja vasta hankittu uusi shifteri jolla olin ehtinyt treenaamaan vain 50 kierrosta. Tavoitteeksi asetin itselleni paikan finaalierässä ja siellä maaliin pääseminen, joka jäi edellisessä kisassani Lagunassa hyvinkin kauas.
Illan pahin moka tapahtui käytännössä ennenkö mikään oli osaltani ehtinyt edes alkaa. Vastaavasti kaikki muut olivat tahkonneet jo pitkästi iltapäivästä. Itse liityin FSRC sessioon 17:00, kun olin vain aikataulun tarkistanut yleiset säännöt osiosta ja jättänyt osion huomioimatta kilpailukutsussa. Quali-sessio jo neljättä minuuttia käynnissä ja en ollut ajanut metriäkään lämmittelyä. Aika olikin sen mukainen, mutta huojentavasti riitti 15 sakkiin 1. karsintaerään.
Hagnerin kanssa kävi kahteenkin otteeseen radalla ahtaaksi 1. erässä, mutta annoin tilaa ja miehen mennä matkoihinsa. Tiesin etten pysty hänen nopeuteensa vastaamaan. 4 sijan parannus karsintaerän kolarointien takia nosti mukavasti sijoitusta finaalilähtöön.
Täytyy kiittää kaikkia siististä lähdöstä ja rauhallisuudesta ensimmäisillä kierroksilla. Ei tarvinnut Mazdan tyyliin peitellä kiukkua lähdön jälkeen, ainoastaan perässä roikkunutta Kiikkaa. Tuntuma oli karsintaerän tyyliin alkuun hukassa ja edessä menneen Vikin puskurissa roikkuminen aiheutti sen että kolistelin kaikkien kanttareiden yli lennokkaasti. Tuntuma parani hetki hetkeltä, mutta paria kierrosta ennen varikkopysähdystä pyörähdin RUFille perinteisesti, eli hitaasti ja väistämättömästi, ja jäin nököttämään nokka väärään suuntaan radalle. Viiden sijan pudotus. Varikko pysähdyksen jälkeen putosinkin pieneen yksinäisyyteeni. Manninen 6-7sekuttia takana ja edessä Kiikka, Vikki, Eriksson ja Penttinen 5-6sekunttia. 2. viimisellä kierroksella pääsin vielä Kiikan imuun hänen pyörähdettyään taistelussa Vikin kanssa, mutta liika yritys aiheutti vain liukastelua kuluneilla renkailla ja sähläsin itseni ulos drafteistakin.

Kiitos järjestelyistä. Mahtava oli olla mukana kisaamassa alusta loppuun. Mt. Panoramaa (pelolla) odotellessa.

Etukäteen kaavailin Suzukasta kauden haastavinta kilpailua ja aikamoista sähellystä koko kisa olikin. Aika-ajossa oli jo vaikeeta. Karsinnassa kuitenkin muutkin teki virheitä ja sen turvin nousin pari sijaa 27:een ruutuun.

Ekalla kierroksella tuli ensimmäinen osuma omaa huolimattomuutta, kun osuin edelläajavan perään ennen neulansilmää. Itse hairpinissä sit rytisi kunnolla. Kisa kuitenkin jatkui, vaikka vaikeeta oli enää pysyä jätkien vauhdissa rikkinäisellä autolla. Lopulta sain väännettyä itseni ruutulipulle sijalla 26.

Aika-ajo, aikamoista luistelua.

Karsintalähtö meni ihan ok, ekoilla kierroksilla jäin vähän jumiin, niin edellä olevat pääsi karkuun, mutta kun ohi pääsin sitten sai ajella aika rauhassa maaliin.. Pahoittelut Asikaiselle taisin tulla yhdessä mutkan ulostulossa vähän eteen niin jouduit nostamaan.

Finaalin lähtö meni sitten aivan päin metsää ja kävi Räikköset. Onneksi takana olleet oli hereillä ja väistivät. Siitä sitten aikalailla peränpitäjäksi. Ekan kierroksen neulansilmän sumassa tuli vähän osumaa konttiin, mutta isompia vaurioita siitä ei onneksi tullut. Pysähdykseen asti kovaa yritystä päästä edellä ajavista ohi, mutta suorilla ei vaan auto kulkenu. Varikon jälkeen ei ollut oikeen ketään edessä eikä takana niin meni loppu ajellessa maaliin.

Q: P3
preR: P2 -> P2
R: P3 -> P5

Aika-ajo meni aika nappiin ja ajoin kolmanneksi nopeimman ajan. Karsintaerässä ajoin ilman draamaa toiseksi, mikä tarjosi kolmannen lähtöruudun finaaliin. Finaalin startissa painoin TC:n pois päältä napista liian aikaisin, ja kun punaiset valot paloivat keskimääräistä pidempään, luistonehto ehti kytkeytyä takaisin päälle ennen viivaltalähtöä. Tämän seurauksena auto ei lähtenyt kunnolla viivalta ja menetin kaksi sijaa, melkein kolmannenkin.

Lähdön jälkeen ajelin koko kisan Lohtarin imuissa, mutta vauhtia ei kuitenkaan ollut niin paljon, että olisin voinut kunnolla haastaa sijoituksesta. Sää oli sen verran pitävä, että ajaminen oli kuluneillakin nakeilla aika helppoa, eikä kisassa ollut juurikaan draamaa lähtösekoilun jälkeen.

Ihan hyvinhän toi meni. Tais tulla paras sijotus näissä kisoissa. Tosin toisten epäonnella tais olla taas kerran jotain tekemistä. Mutta oli ihan kiva ajella. Setupin sain vasta noissa viimesissä harjotuksissa semmoseen kuntoon ettei perä tee ylläripylläri irtoomisia kesken mutkia.
Muutenhan tuo meni vallan mainiosti. Unohdin vaan ennen lähtöö pistää pitillä käynti asetukset kuntoon nii meni siinä varmaan muutama sekunti yhellä kierroksella ku alko niitä säätämään kesken ajon.
GR, GG, jne.

Kisa meni kutakuinkin niin täydellisesti kuin vain voi mennä. Aika-ajoissa sain tehtyä nopeimman ajan ja voitin myös karsintakisan, joten finaaliin pääsin lähtemään paalulta. Lähtö onnistui tällä kertaa varsin hyvin ja sain pidettyä kärkipaikan. Sen jälkeen piti puskea kovaa, jotta muut putoaisivat kyydistä. Muutaman kierroksen jälkeen sain draftin rikottua ja pääsin ajamaan karkuun. Loppukisa sujui ilman suurempia ongelmia. Varikkoboksi oli vähän oudossa paikassa ja jostain kuului jotain kolinaa, kun olin pysähtymässä. Ilmeisesti pohja kolahti johonkin aika lujaa. Mitään vahinkoa ei kuitenkaan onneksi tullut.

Suuri kiitos järjestäjille setupista, se oli oikein mukava ajaa! Toivottavasti jaksatte vääntää jotain tuleviinkin kisoihin. Ulkomaan foorumeilla on vaan jotain ihme kötöstyksiä jotka ei kule mihinkään.

Liian vähän reeni aikaa ja odotukset oli vain päästä top 10 ja onneksi sieltä tuli sitten sija 8. Vähän jäi harmittaa juurikin se ettei ollu aikaa reenata ja näin ollen myös ei tietoa bensoista. Ajoin kierroksen enemmän kuin muut ja se oli virhe, koska tuli ruuhkaa vastaan ja hävisin hiukan aikaa. Sitten varikolla vielä liikaa bensaa ja hävisin sijotuksen ja tällä autolla ja radalla ohittaminen on melkein mahdotonta. Sain kyllä edellä olevan kiinni, mutta ei millään ohi ja maalissa siis kahdeksas.

Liikaa yritystä ja takasten ylikuumennettua spinnailua. En kyllä aja tolla steroideja vetäneellä kuplalla tän sarjan jälkeen metriäkään!

Sehän meni taas hienosti.....
Kolme karsintaa kolme peräänajoa. Vaikkei vauhtia paljon olekkaan, niin olis hauska joskus ajaa kilpaakin pitempää kuin pari kierrosta.