Aika-ajot meni taas vaihteeks vähän niin ja näin, p15 erä 1 ei sitä mitä lähettii hakemaan todellakaan noh, karsintaerä A 13 -> 9 ja sitten finaaliin suhkot hyvä tunne kisasta ja ei se eka kierros kyllä pettymystä tuonut ottaen huomioon että kaveria oli rinnalla kahdella renkaalla ja mitenpäin tahansa... siitä sitten 17 -> 10 minkä jälkeen vielä sijalle 8 spinnin ja ohituksen seurauksena missä menikin sitten suurin osa kisasta... mutta... sitten 4 kierrosta ennen maalia vasurikinkissä ennen korkkiruuvissa oikeanpuolen renkaat hiekalle ja pelit välittömästi poikittain ja varmaan puolen metrin päästä seinää meni ja nokka osoitti väärään suuntaan joten aikaa meni sen verran että porukkaa lappas ohi ku mammuttimarkkinoilla.

Lopulta 12 mutta mikä tässä ketuttaaki on että Kimiltä loppu bensa vikalla kierroksella joten olisin ollut sijalla 7 ilman spinniä.

Mutta ei auta ku ottaa itteään niskasta kiini ja praccyä enemmän kun sekin jäi lagunassa melko vähiin motivaation puuteesta...

Kiitos CoRe SimRacing ja JP Lammi setuppi helpistä!

Jo aika-ajot osoitti, että en pystyisi kauhean hyvin vastamaan kilpailun yllättävän kovaan tasoon, eikä autonsäädötkään toimineet hyvin juuri päivittyneellä iracingillä. Jäin lähes 2 sekuntia henkilökohtaisesta huippuajasta.
Pieni toivon pilkahdus oli kun pääsin nousemaan pari sijaa heti karsintaerän ensimmäisellä kierroksella. Josko tavoite finaalipaikasta täyttyisi sittenkin.
Vaan ei, kilpakumppani yritti liian ahnetta ohitusta juuri korkkiruuvin edessä ja pienestä kylkiosumasta autoni ampaisi hieman ilmaan ja päätyi komeasti nokka edellä rengasvalliin.
Pikaisella varikkokäynnillä sain auton juuri ja juuri siihen kuntoon että kykenin nilkuttamaan lähdön loppuun, keskeytysten toivossa. Mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Tulipa sentään pistetili avattua.

Karsinta meni hienosti, suunnittelin että rauhallisesti alusta loppuun ja ohituksia vain muiden epäonnen vuoksi ja pari sijaa siitä hyvästä tulikin.

Päälähtö olikin sitten kaikkea muuta, toisella kierroksella spinni oman jarruvirheen vuoksi ja siinä samassa rytäkässä peruuttelin Mannisen keulaan ja sain ansaitun varoituksen, pahoittelut siitä hänelle !

Seuraava mainitsemisen arvoinen asia oli kun näin Lindqvistillä oven auki kakkos mutkassa ja meikäläinen sukkana vierelle, lopputulos ei ollut ihan odotettu.

Päivällä siinä laitoin pyydetyn protesti nappulan toimintaan ja ehkä siinä kovimmassa hermojen kiristysvaiheessa se oli liian lähellä painettavaksi ainakin näin jälkeenpäin ajateltuna.

Kympin sakkiin oli haave mutta toisin kävi. Seuraavaksi katsotaan josko brasilian poikien vääntämästä T ykkösestä saatais suorempaa Porschen peltiä ulos koko lössi ;-)

Ennakkoon rakennettu setti ei oikein toiminut qualissa eikä karsintakisassa, mutta finaalissa auto tuntui hyvältä ja fiilis ja itseluottamus kasvoi huomattavasti. Ykkösmutkan sekoilusta selvisin ilman osumia, mutta nelosmutkassa osuma kilpakumppaniin ja jäin hännille.

Kulku ei kolarista kuitenkaan tuntunut hidastuvan (vaikka jälkikäteen streamista katsoen toinen etukulma olikin aivan rutussa, onneksi mitään ei näkynyt kisan aikana ohjaamoon sisälle :)) ja pääsin nousemaan pikku hiljaa tulostaulukossa taas ylöspäin. Varikolla kilpaveljet eivät tainneet paljon nakkeja vaihdella kun tuntui sijoitus laskevan varikkokäynnin yhteydessä monta pykälää.

Lopullinen niitti tuli ohitusta t-vikaan yrittäessä muutama kierros ennen loppua, pieni luisu kasvoi jokaisen vastaohjauksen jälkeen ja neljäs tai viides heilautus pyöräytti lopulta seinään päästäen autosta toimintasavut ulos.

Lopulta 28 sija, joka oli tapahtumat huomioonottaen jopa yllättävän hyvä. Top 20 -tavoitteesta kuitenkin jäätiin, joten Interlagosiin sijoitusta lähdetään parantamaan.

Kisaa edeltävinä päivinä olo oli aika epätoivoinen kun olin aivan täysin hukassa torstain harjoituskisassa. Setup tuntui hirveältä enkä pysynyt radalla laisinkaan. Monen setuptweakin ja vielä useamman kierroksen jälkeen fiilis ja tuntuma nousi huomattavasti.

Kisaan lähdettiin hieman hermostuneissa tunnelmissa, kun kisa oli ensimmäinen kisa official kisojen ulkopuolella sekä ensimmäinen kisa Lagunassa (poislukien harjoituskisat). Tavoitteeksi asetinkin järjestyksessään: Pääse pääkisaan, pääse maaliin, älä ole viimeinen.

Pääkisaan pääsinkin ja lähdin sijalta 36. Sain T1 kasan väistettyä mutta jäin T3:sen sisäkurviin jumiin kolaroivien autojen taakse. T3 sumasta selviämisen jälkeen nousin muutaman sijan ohituksilla mutta 5-6 kierroksen kohdilla tuli mentyä korkkiruuviin vähän liian nopeasti eikä auto kerinnyt suoristua. Perä jatkoi käännöstä vasemmalle ja pyörähdin nätisti ulkokurvin hiekalle osumatta mihinkään. Tipuin ~8 sijaa kun päästin kaikki tulijat ohitse.

Tämän jälkeen kisa olikin aika tapahtumaköyhää ajelua, miinus Kivekkään ja Hahkan ohituleminen. Kierroksella ohitus antoikin minulle ainoan ruutuajan joka menikin aikalailla kommentoijien minua kritisoidessa vaikka mielestäni päästinkin kärkikaksikon ihan nätisti ohi heti kun pystyin.

Kisasta jäi ylipäätään todella hyvä maku suuhun. Ensi kisaan samoilla tavoitteilla ja hieman paremmalla racecraftilla.

Loistava tulos! 21.->19.->10.

Harkkasin liian pitävissä olosuhteissa, niin mikään setuppi ei ollut valmiiksi edes ajettava qualiin ja kisoihin. Varsinkin karsinnassa oli niin loose setuppi, että meinasin jättää kisan kesken ihan suosiolla ja muutama kaveri tuli ohi. Finaaliin aliohjaavampaa setuppia ja siihen +2 takasiipeä. Silti oli loose, mutta kuitenkin tyydyttävän nopeaa menoa. Vauhtia olisi ollut hieman korkeammallekin, mutta korkkiruuvissa lähti kerran puolittain käsistä ja heti perään seuraavassa mutkassa, mutta sain kaapattua. Siihen virheeseen meni ehkä kaksi sijaa. Tätä ennen olin tullut todella aikaisin stopille ja se auttoi paljon. Stoppikin oli juuri oikean mittainen ja bensa riitti sopivasti maaliin.

Top10 oli enemmän kuin osasin odottaa. Kisakokemusta GT3-Rufista on jostain reilusti yli vuoden takaa. Kyllä se tästä pikkuhiljaa lähtee luistamaan, vaikka auto on muuttunut todella paljon siitä kun auto julkaistiin viime vuoden alussa.

Aika-ajojen jälkeen meinasi tulla vähä semmoinen murskattu fiilis varsinkin että nopeimmat kuskit kiskoo melkein sekunttia nopeampaa kuin mihin itse pystyin.

No ei siinä lähdetään varovaisesti kokeilemaan että päästään edes finaalilähtöön ja varmistellaan paikka edes jonnekkin karsinta-kisassa. Karsinnassa onnistuin ohittamaan Kotovaaran ja Elomaan kun T-vikassa oli jonkun näköistä spinnausta Kotovaaralla ja Elomaa joutui väistämään.

Itse finaaliin lähdin kuudennelta paikalta ja meinasin ettei tämä vielä kovin paha ole. T2 onnistuin suurimmat kontaktit väistelemään ulkolinjalla joka maksoi itselleni tuon kolmannen sijan ja siinä tulikin ajeltua loppuun asti. Aavistus lisää täytyy saada vauhtia enemmän ensi kisaan jotta pysyy kärkipakan mukana.

Koko kisa-iltaa voisi hyvin kuvastaa hermoilu, ei ollut luottoa autoon ja parin viikon breikki simuajosta (iracingista varsinkin) aiheutti heti aika-ajossa ongelmia kun ei ollut luottoa autoon, ärsytti ja hermoilin kun pelkäsin munaavani aika-ajon ja kisan.

Hermoilusta huolimatta aika-ajo oli kelvollinen ja karsintakisa myös, vaikkakin yllättävän tylsä mielestäni. Actionia ei paljoa ollut ja junassa mentiin alun jälkeen maaliin asti. Finaalikisa sitten taas oli ihan eri kun kaikilla oli täysi rähinä päällä heti startissa sain kylkeeni Ihamäen vähän yllättäen, ilmeisesti koitti ohittaa jotain huonomman lähdön saanutta suoralla mutta olin itse siinä rinnalla, ja hän käänsi suoraan kylkeeni vioittaen vasemman etupuskurini lievästi, mistä uskon aiheutuneen jonkin verran vauhdinmenetystä. Ulkokurvin kautta selvisin T1 mayhemeistä hyvin ulos, valitettavasti jälkikäteen katsottuna blokkasin aika kirkkaasti tesnaukin radalta ulos mutta lopputulokseen sillä ei hirveästi merkitystä ollut. Tämän jälkeen kisa stabiilioitui jos sitä siksi voisi kutsua, sillä hermot olivat kireällä ja taistelu takana olevia kuskeja ja autoa vastaan oli raskasta. Loppua kohden alkoi pelko herätä ettei bensa riittäisi maaliin saakka, ja siinä panikoinnissa kun yritin säästellä bensaa ajauduin korkkiruuvin jälkeen hiekalle ja spinnasin. Tämän jälkeen koitin rauhoitella tilanteen mielessäni ja huomasin että bensa menee todella tiukille, riittääkö vai ei. Kuten striimissä saattoi huomata, bensa loppui vikan kurvin ulostuloon ja kiihdytyksellä maaliviivalle 3 autoa taisi ehtiä ohi ja loppusijoituksena katkera 11. sija maalissa.

Kokemus ensimmäisestä kovemman luokan kilpailusta ja striimatusta sellaisesta on todella positiivinen ja tämän jälkeen on aivan uudenlainen motivaatio valmistautua kunnolla ensi kisaan ja ajaa niin hyvin kuin pystyn parhaimmillani.

Aika-ajo ei onnistunut, joten kisat meni pilalle jo siinä. Siinä vaiheessa kun perältä lähtee niin mayhemiin joutuminen on hyvin todennäköistä ja niinhän siinä kävikin. Auto meni sen verran rikki, että sain teknisen lipun, mutta onneksi Kamasa Tools -työkaluilla varustetut varikkomiehet saivat auton ratakelpoiseksi muutamassa sekunnissa. Siinä sitten ajelin peräsijoilla kunnes ruutulippu heilui. Ensi kisassa pitää ajaa parempi quali.

Kiitokset tiimille Raven SimRacingille ja sponsorille Kamasa Toolsille yhteistyöstä!

Minimitavoite täyttyi, eli karsin kisaan mukaan. Lähtöruutu olisi ollut muutaman rivin parempi ilman karsintalähdön puolispinniä korkkiruuvissa. En osaa sanoa olisiko se ollut lopputuloksen kannalta parempi vai huonompi juttu; ensimmäinen kierros oli silkkaa kaaosta kun väistelin romuja. Ihmeen kaupalla sain pidettyä oman autoni ehjänä, vaikka se vaatikin täydellisen pysähtymisen takasuoralla...

Kisan edetessä sitten hitaammat kaverit aiheutti ohjelmaa ja tämä antoi takaa kärkkyvälle tilaisuuden ohitukseen. Otin pari sijaa takkiin juurikin tällä tavalla. Sitten kierroksella 16 tapahtui se joka poiki minulle drive-through penaltyn. Puhtaasti replayta katsomatta ulkomuistista, ekaan mutkaan mentäessä oli vääntöä parin-kolmen auton kesken ja jouduin ottamaan ulkolinjaa entryyn. Tästä oli tarkoitus ovelasti koukata tupla-apeksista jälkimmäiseen sisälle ja ottaa kovat exitit kohti kakkosmutkaa ja jatkaa edellämenevien haastamista. Ihamäki oli kuitenkin onnistunut jarruttamaan itsensä tällävälin sisälle ja rinnalle kuolleeseen kulmaan ja käänsin suoraan hänen päälleen. En nähnyt kaveria ollenkaan, spotterikaan ei ehtinyt tilanteeseen mukaan joten en tiennyt ollenkaan että kaveri oli rinnalla. Pyöräytin Ihamäen ympäri ja hiekoille. Tästä pahoittelut vielä kerran, puhdas vahinko mutta omaan piikkiin se meni. Rangaistus tästä oli vielä vähän märkää rättiä kasvoille, mutta ymmärrän tuomariston näkemyksen tilanteeseen. Varikkorangaistuksen ja heti sen perään varikkostopin jälkeen tipahdin sitten kierroksen verran kärjestä. Kruisailin muodon vuoksi maaliin sijalla 27.

Harmittaa, olisi varmaan ollut rahkeita ajella paremmalla tuurilla jopa sijoista kahenkympin sakissa. Ens kerralla sitten paremmin. Kiitokset tiimille ja yhteistyökumppanille Kamasa Toolsille. Teidän kanssa on kiva harrastaa tätä vaikka tällä kertaa kävikin näin. Aleksiltakin jäi valitettavasti lähtökaaoksen romuttumisen myötä näytöt tällä kertaa antamatta. Teemu ja Simo ajoivat kuitenkin hienosti Top-10:iin ja erityisesti Teemun hienot ohitukset antoivat meille myös kivasti ruutuaikaa lähetyksessä. Hyvä jätkät!

Aika-ajo ja karsinta onnistuivat hienosti ja pääsin kisaan 26. lähtöruudusta. Hyvällä tuurilla vältyin kaikilta ensimmäisen kierroksen kolareilta. Sen jälkeen oli koko kisan ajan joku takana puskurissa kiinni mutta onneksi tällä radalla on vaikea ohittaa.

Tavoitteena oli pääsy finaaliin ja tuoda auto ehjänä maaliin. Jännitti aivan liikaa, silti isoja virheitä ei tullut ja varovainen ajaminen palkittiin tällä kertaa 13. sijalla.

Kaikki aika-ajokiekat meni aivan reisille ja karsintakisaan pääsin lähtemään ruudusta 15. Alkion Juho ampui karsintalähdössä liikkeelle kuin tykin suusta ja musta ohitse, jonka jälkeen perus pelkurina varmistelin karsinnan vain maaliin ja otin finaalilipun kouraan vaikka se oikeuttikin vain 33. lähtöruutuun itse isossa kisassa.

Pääkisassa meni ensimmäiset pari kierrosta hirveällä tuurilla kolareita kierrellessä, joka nosti mut sijalta 33. sijan 17. paikkeille. Loppu kisan sainkin ajella ilman ruuhkaa aikalailla niin kovaa kuin vauhtia riitti. Maalissa sijoitus oli 14., joka minimaalisen treenin ja RUF-kokemuksen huomioiden oli ihan jees.

Olipas taas mähinät ekalla kierroksella. Ekassa mutkassa pojat kolaroi. Ei seuraavassa, vaan sitä seuraavassa seuraava läjä, missä joku kiepautti autonsa katon kautta ympäri. Mitä nyt siitä nopeasti ohi ajaessa kerkes kattelee. Starttasin vikalta sijalta (40). Ekan kierroksen jälkeen 23. tai jotain. Sitte jossain vaiheessa päätin ennen vikaa neulansilmää spinnata ja pistää eturenkaan vinoon. Lihapulla-lipun saattelemana kitkutin varikolle sen 50m ja istuinkin sielä sitte 10min autoa korjaillessa.
Loppu meniki kruisaillessa ja päästellessa kierroksia edellä ajavia ohitse. Muutenhan se oli iha jees :)

Juu ekan mutkan härdellistä taisin selvitä kolhuitta ihmeen kaupalla kilpikonnan vauhtia körötellen ja väistellen romuja. Siitä sitten eteenpäin hirveessä ruuhkassa ja tosiaan T3::ssa sitten rytisi kun jouduin leikkaamaan Kristianin keulaan, joka oli hiekoilta tulossa radalle..

No hard feelings, mun mielestä meni kilpailutilanteeks mutta jos mun muka niin sorry sorry :) Jouduin siinä itse kääntämään/väistämään vielä oikealle kun eteeni kääntyi joku.

Siitä varikolle hinaus ja 8 minuuttia korjauksia ja peli aika selvä..

Ei muuta kuin leuka rintaan ja odottamaan innolla mitä Interlagosin ensimmäiset mutkat tuo tullessaan ;)

edit. JP:n striimistä näky hyvin tuo T3:sen tilanne joka oikeestaan lähtee siitä kun Nukarinen ajaa keskellä rataa aivan solmussa olevalla autolla, joka osuu vielä Lindrothiin ja joutuu siitä hiekoille. Nojoo kai tää on sitä motorsporttia... Tilanteen olisin omalta osaltani voinut paremminkin hoitaa mutta toi Nukarisen ajo tolla autolla tossa tilanteessa oli kyllä erikoinen veto...

Ennen kisaa olin praccysessioissa sen verran hidsa, että topkymppiinkin olisin ollut tyytyväinen. Jostain syystä itse kisassa vauhti oli huomattavasti parempaa. Kakkossija ja johtopaikalla ajaminen suurimman osan kisasta oli kyllä valtava yllätys.

Aika-ajossa kierros osui nappiin ja karsintaerässä onnistuneen lähdön ansiosta pääsin ajelemaan suht rauhassa maaliin kärkipaikalla.

Kisassa lähtö onnistui täydellisesti ja pääsin letkan kärkeen. Kun T2:ssa vielä mayhemit loivat vähän hajurakoa Takaseen, kisasta tuli minun ja Kivekkään välinen vääntö. Varikkokäynti onnistui hyvin ja pysyin kärjessä sen jälkeen. Lopussa renkaat alkoivat lipsua sen verran, että Klaus pääsi viimeisessä mutkassa ohi.

Mielenkiinto ennen kautta oli täysi nolla. Melkeinpä ennemmin pakkasen puolella. Ei siis mitään sarjaa vastaan, vaan ajaminen ei vain naposta. Nollatreenillä pyöritin jotain vanhoja setuppeja harjoituksissa.

Aika-ajossa tuli laitettua ilmeisesti tietämättäni grip.exe päälle ja tuli vähän puskista nopein aika kaikista. Noh karsintakisassa sitten thedream.exe lakkasi toimimasta ja heti alkuun möhlin lähdön ja putosin toiseksi. Siitä sitten sähellysten saattelemana 7. sija.

Finaalissa pelinhenki oli hyvinpitkälti sama, eikä ajo oikein maittanut vieläkään ja oli suorastaan hirveää, vaikka kilvanajo olikin hienoa. Loppujen lopuksi myös finaalissa 7. sija. Kiinnostus, treeni ja olosuhteet huomioon ottaen mukiinmenevä suoritus.

Karsinta erässä tavoitteena oli vain finaaliin pääseminen. Omassa erässä 15. lähtöruutu, kohtuullinen startti ja rauhallista jonossa ajoa. Pientä Savolaisen ahdistelua, mutta tyydyin roikkumaan turvallisen etäisyyden päässä. Karsinta erä sujui ilman suurempia sydämmentykytyksiä, jos ei pientä T1 jarrumerkin missaamista ja pitkäksi mennyttä jarrutusta laske.

Finaaliin starttasin sijalta 25. Lähtö hiukan huono ja takaa päästiin lähes rinnalle. 3widenä mentiikin tästä eteenpäin surulliseen loppuun asti. T1 aivan tukossa ja kolarin jälkimaininkeja näkyvissä. Vauhti putoaa hyvin hitaaksi ja peltien kolinaa kuuluu useamman kerran. Rintarinnan jatketaan matkaa ja lopulta tila loppuu T3(?). Ajatuksena oli jättää tilaa sisämutkaan ja ajaa loivalla linjalla; kaveri ulkona kääntääkin jyrkemmin ja spinni on valmis. Toinenkin kaksikko on kolaroinut saman mutkan keskellä ja yksi auto poikittain jo vastassa. Kova törmäys edestä ja takaa. Auto kahdesti katon kautta ympäri. Välitön hinaus varikolle ja 33min pakollisia korjauksia. Ajo jätettävä kesken.

Mahtava tunnelma. Tavoite oli ajaa finaalissa, mutta mielummin sitä olisi tehnyt pidempään.
Suuri harmitus jäi päällimmäiseksi. Suzukaan asti kun joutuu odottelemaan, että pääsee sarjaan mukaan.

Olipahan sekasotku.

Aika-ajot hieman penkin alle turhan varovaisuuden takia, ja kisaan sitten hieman taaempaa sijalta 20. Startissa puolittainen moottorin stumppaus, huolimatta että starttiharjoituksia on viime viikon aikana toistettu ahkerasti. Onneksi kuitenkaan ei vielä siinä tullut paljoakaan takkiin, mutta edessä olleiden pyörimiset aiheutti aika paljon sydämentykytyksiä ja autokin taisi saada muutaman kolhun.

Pahoittelut sille onnettomalle joka leikkasi eteeni kun yritin päästä hiekalta takaisin radalle hätäväistön takia. Ei ollut oikein mahdollisuuksia kadota minnekään enää siinä vaiheessa kun autosi syöksyi takavasemmalta apexiin. Renkaani olivat kyllä niin kanttarilla kuin mahdollista tilanteessa. Sorry.

Kisan edetessä fiilikset alkoi nousemaan kun auto antoi hyviä kierrosaikoja, ja edessä olevat olivat kierros kierrokselta lähempänä eikä takaa tullut liikaa kuumotusta. Muutama ohituskin onnistui ja alkoi näyttämään jo kovasti että Top 10 olisi ihan mahdollinen.

Varikolla siirryin sitten taas perinteiseen Fail-modeen, ja seisoin boxissa joitain sekunteja liian kauan kun tikkarimiehen tikkari ei laskeutunut saatikka noussut siinä vaiheessa kun olisi voinut lähteä takaisin radalle. Ilmeisesti täysin riisutut grafiikka-asetukset jäädytti varikkomiehen, ja tätä ihmetellessä otin pari sijoitusta taaksepäin kisassa... ei muuta kuin uudestaan töihin.

Siinä sitten raivotessa takaisin menetettyjä sekunteja, pääsi ajatus pahassa paikassa karkaamaan, pieni perän irtoaminen ja liiallinen korjausliike... Tank Slapper rengasvalliin ja hyvää yötä tervemenoa loistava kisa. Ens kisassa uudella innolla. Race-pace kuitenkin oli paljon parempi kuin ennalta pelkäsin.


Kiitos kaikille kisailijoille! Oli mahtava adrenaliinibuusti, ja kaikin puolin mahtava setti.

Aivan mahtava fiilis, hienoa kisaamista Kimin kanssa ja kuudes maalissa!

Finaaliin lähdin sijalta 11. ja ensimmäisessä mutkassa vähän rytisi. Onneksi pääsin itse suht vähin vaurioin Andretti Hairpinistä läpi vaikka Kim siinä vähän työnsikin ulos. Siinä sitten vähän aikaa ajeltiin letkassa ja ohitin Vuorenmaan ja lähdin haastamaan Erikssonia. Kotovaara taisi siinä jossain vaiheessa pyörähtää ja ilmanen sija. Viimeinkin pääsen Kimin kantaan ja ohi, mutta hermoilen ja menetän vähän aikaa ennen varikkopysähdystä. Varikolla muistan että unohdin renkaanvaihdon päälle ja menetän aikaa kun poistan renkaanvaihdon. Ulos tultaessa tipuin Erikssonin taakse ja pääsen sitten jonkin ajan kuluttua hänestä uudestaan ohi. Sitten muutama kierros kruisailua ja maalissa 6.

Kiitos Kamasa Toolsille sponsoroinnista, Raven SimRacingille auton säädöistä sekä henkisestä tuesta.

Ihan kivat 50 metriä oli. :)

Aika-ajoissa ihan kohtuukierros ja 20. sija.
Karsintalähdössä yritin vaan pitää pikku väliä edessä ajaviin kun ohittaminen on niin vaikeaa ja finaaliin piti vain karsia ja ehjänähän siitä selvittiin.

Itse finaalin startin missasin sit sekunnilla ja eikun varikolta muiden perään. Tein sit aikasen stopin kun sain letkan perän kiinni että sais tyhjällä radalla nopeita kierroksia ja niiden turvin ohi kun muut pittaa. Vähän meni aikaa kun just tuli leaderit taakse stopin jälkeen ja piti antaa tilaa. Noh muiden stoppien jälkeen nousinkin sinne kahdenkympin tienoille joten sijotukseen sinänsä suhteellisen tyytyväinen mutta harmittaa kun olis ollu mahkuja parempaankin. Tosin tulipahan startin kolarit vältettyä :)