Aika-ajo meni omalta osalta suht kivasti ja ekaan kisaan gridiltä neljäntenä.

Startti ja 3 ekaa kiekkaa meni melko hyvin, sain kuitattua Korpelan startissa ottaman position korkkiruuvissa kun Korpela taisi ottaa oikaisurankkua. Noh, ne renkaat ei sit neljännelle kierrokselle lähdettäessä ollutkaan ihan niin lämpimät kuin oletin, joten T1 jarrussa lukkoon ja siitä sit liruteltiin pitkäks hiekoille. Tipuin 11. Pyrin lähtemään jahtaamaan porukkaa, mutta Korolaisen ohi mentyäni meni korkkiruuvin jarru yliyrittämiseksi ja jouduin ottamaan pitkälle hiekoille toistamiseen. Noh, loppukisa olikin sitten vain ajelua, sain kuitattua 10. sijan Korolaiselta vielä tokavikalla kiekalla.

Tokaan kisaan lähdettiinkin sitten 5. sijalta. T1:ssä keulilla oli pientä kopsauttelua vissiin Ojan ja Leivon välillä, jonka näin etukäteen ja pääsin kivasti sisälinjaa pitkin livahtamaan ja pitämään 5. sijan. Ekan kierroksen korkiiruvissa tuli sitten seuraavat freebiet kun Pihlajikolla ja Korpelalla tuli osuma. Rinne-Laturi otti oikean linjan ja Korpela kopsahti minuun kun palasi radalle. Tästä hivenen isompi mayhemi josta hyödyin yhden sijan, mutta myös Rinne-Laturi pääsi ohi. Noh, tästä seurasi sitten kakkospaikasta hemmetin hyvä vääntö Rinne-Laturin kanssa melkein koko kisan. Peissiä itsellä oli enempi kuin Rinne-Laturilla, mutta ajo oli sen verran epäkonsistenttia, että oli vaikeaa löytää paikkaa missä lähteä ohittamaan. Olin aikeissa ottaa ohituksen korkkiruuviin, koska Rinne-Laturilla oli selkeästi hitaampi exit korkkiruuviin johtavan mäen kinkissä. Noh, loistava tilaisuus tarjoutui kun Rinne-Laturilla tipahti renkaat hiekalle ja joutui nostelemaan. Tästä tyylipuhdas 2 rinnan korkkiruuvi ja sen jälkeisessä mutkassa nousin ohi sijalle 2. Loppukisan ajelin varmaahkoa omaa ajoa koska Nurmi oli päässyt jo 10 sekunnin karkumatkalle ja miehellä oli itseäni miltei sekunti enempi peissiä anyhow.

Kaikenkaikkiaan siis onnistunut kisa"viikonloppu". Kiitokset taas kaikille kanssa-ajelijoille ja erityisesti Roopelle hyvästä väännöstä kakkoslähdössä! <3

Aika-ajo sujui hyvin, ekaan kisaan kakkosruudusta. Puristusta oli hiukan liikaa ja H.Pihlajikko kuittasi ohi vikassa mutkassa. Pysyin hyvin peesissä ja ajattelin homman hoituvan, mutta vihkoonhan se meni. Pienesti takapyörä hiekalle mutkan sisääntulossa ja siitä spinni hiekoille. Kiva oli katsella kun jengiä lappasi ohi. Sain kuitenkin kärryn takaisin baanalle ja ajelin kuudentena kunnes spinnasin puolittain kisan loppupuolella vikan mutkan ulostulossa. Maaliin päädyin seitsemäntenä.

Tokaan lähtöön kolmas ruutu ja mielessä ajatus, että nyt haastetaan Lukaa oikein kunnolla. Vihkoon meni tämäkin suunnitelma heti ensimmäisen kierroksen ekassa mutkassa, kun Oja liukui jarrutuksessa perään. Siitä hiekoille ja peruutushommiin. Auto säilyi onneksi ehjänä, mutta jengi ehti karata maisemaan. Nousin tasaisesti kisan loppua kohti, kun ohitukset sujuivat helposti muiden tehdessä tilaa. Sijoitus lopulta neljäs, mikä oli positiivinen yllätys alun sählingin jälkeen.

Laguna Seca oli ratana kauden vaikein. Pitkät mutkat, valtavat korkeuserot, "höyhenjarrutukset" ja ulosajoalueiden liukas hiekka vaativat enemmän taitoa kuin aiemmat. Tai sitten oma taito on kasvanut niin, että kaikki huomio ei mene enää vain radalla pysymiseen vaan aletaan oikeasti metsästää sekunnin osia?
Treeneissä katseltiin Ryhäsen kanssa ajodataa, jotta löydettäisiin omia ongelmakohtia. Ryhänen varmaankin kuvitteli että hyvää hyvyyttäni autan häntä, todellisuudessa taktikkomaisteri takaraivossaan vaan listasi missä Ryhänen kannattaisi ohittaa, jos kilpailun aikana tulee tarve...

Aika-ajoissa varma kierros pohjalle, toisella pieni jarrumoka, kolmannella (aika-ajotermein) isosta jarrumokasta huolimatta taas parempi aika. Neljännellä olisi tullut vielä sekunnin parannus, mutta viimeisessä mutkassa rengas hipaisi ulostulossa hiekkaa ja off-track. Onneksi en jättänyt kolmatta kesken!

1. startissa letkan perällä tuli haitaria ja minulle pyörähdys. Korvissa suhisi, joten varmuuden vuoksi ajoin kylmillä renkailla auton hiekalle vielä toisen kerran ennen starttiviivaa. Loppustartti omaan tasoon nähden hyvin, 4 pientä off-trackia, joista jokainen tuli sen verran tietoisesti että sain hidastettua ja pidettyä auton pois hiekalta. Aikaa vaan tietysti meni jokaisessa sekunnin verran. Kaksi sijaa sain kuitenkin parannettua kun pysyin asvaltilla.

2. startissa roikuin Ryhäsen perässä 8 kierrosta alle 2 sekunnin päässä. Pääsuoran jarrutuksessa huomasin hänen jarruttavan aavistuksen aikaisin ja datasta tiesin että mutkan ulostulo on hidas kohta. Kierroksella 9 tuli tilaisuus, kun sain hyvän vauhdin pääsuoralle ja Ryhänen huonon. Plan B oli sisälinjan pitäminen 3. mutkaan, mutta sijoitus tulikin jo täydellisyyttä hipovalla jarrutuksella ulkokautta ohi ensimmäisessä! Lähdin välittömästi hiillostamaan Viitalaa, joka hätääntyikin korkkiruuvin jarrutuksessa, kun peileihin ilmestyi nopea musta auto. Viimeisellä kierroksella omat hermot ei enää pysyneet kurissa, kanttareihin oli pakko jättää metri väliä ja Viitala ajoi välin kiinni. Harmillisesti Petriltä lipsahti etupyörä hiekalle 3. mutkan jarrutuksessa, joten en päässyt taistelemaan lähdössä kuin 13,5 kierrosta muita vastaan. Loppusuoralla tuli paukutettua nyrkillä pöytää niin, että unohdin vaihtaa vaihdetta isommalle. Takaa hiipinyt H. Pihlajikko meinasi saada siitä ilmaisen sijan... Kädet tärisi vielä tunnin kisan jälkeen. 0 incident-pistettä ja kauden makein ohitus!!

Jälleen oudolla laitteella opettelua. Sain ajettua yhden harjoitusvedon kisa kilsoilla ilman kolhuja ennen itse kisaa.
Aika-ajossa tuli moka, sijoitus 8:s. Olin niin keskittynyt aika-ajoon että katsoin valkoisen lipun olevan ruutulippu ja viimeinen veto jäi vetämättä.

Lähtö 1 paikalta 8 ruudusta. Lähtö tapahtui vähän kuin napista painamalla eli tuli myöhästyttyä kaasulta hivenen. Tavoite oli jälleen ajaa ehjä kisa ilman naarmun naarmua ja ilman inkkejä. Eli kohtuu varman päälle otin koko kisan ajan. Korpela painosti takana, keskityin tuulilasiin ja se näytti toimivan. Korpela ei päässyt yrittämään ja karusellin jälkeen sain aina vedettyä hivenen kaulaa. T1 jälkeen olin hitaampi aina karuselliin saakka, siinä pumpattiin muutama kierros. Sitten sain Rinne-Laturia kiinni ja eroa taaksekin alkoi tulemaan. Mietin missä yrittää RL:stä ohi, kuskihan on kova luu ja ei helpolla luovuta, jos jään perään ajamaan Korpela tulee ohi heti kun siihen rako löytyy. Eli karusellin jälkeen ajoin RL:n kiinni ja sain vähän paremman ulos tulon tiukassa oikeessa ennen pääsuoraa ja päätin yrittää. Jarrulle menin ehkä räpsyn myöhempään kuin RL. Tuo simulaattorin jarru ja vaihde toimii kyllä kuin unelma omaan häkkiin verrattuna. Sain auton kääntymään ja jäi vielä tilaa Roopellekin....auton verran ;.D. Rinta rinnan mentiin pääsuoraa ja T1 lopullisesti päääsin edelle. Näytti kyllä videolta hyvällle tuo ohitus. Sitten T5;ssa Leivo oli hiekoilla, pelästyin kun näytti että yrittää radalle, ja meinas lähteä lapasesta siinä mutta sain pidettyä. RL ja Korpela taisivat vaihtaa paikkoja tuossa. Kun pulssi tasaantui keskityin jälleen ajamiseen. Pääsin ajamaan Ojan imussa ja ero pysy samana kunnes sitten vähän ahne jarrutus pääsuoralle tultaessa kostautui ja spinnasin. Pääsin jatkamaan, Korpela liimautui takapuskuriin, siinä mentiin sitten kieli keskellä suuta hokien mielessä "älä tee virhettä, älä tee virhettä, ota iisisiti, varmasti maaliin" tyylillä ruutulipulle saakka. Uran eka 4-sija näissä karkeloissa. Osittain tuurilla ja osittain ajamalla. Lämmitti mieltä.

Lähtö 2. Taisi olla lähtö ruutu 7-8. Lähtö meni hyvin ja näytti siltä että pääsen ajamaan nopeampien perässä tarkkailu asemissa. Karusellissa tuo nuorempi verio Pihlajikosta pyöräytti Possunsa keskelle latua ja sen jälkimainigeissa Korpela tuli ohjuksen lailla vasemmalta nokkaan, ilmeiseti oli vauriota kulkineessa ja ei pystynyt ohjaamaan enää. Tuloksena varikolla 2min korjaus ja siitä radalle takas. Nokkapelti oli edelleen rypyssä ja auto oli erikoinen ajaa. Kärki ajoi kierroksella ohi ja jäin roikkumaan siihen 2-3 sijoista ajavien taakse. Sain kiinni aina karusellin jälkeisellä osalla mutta sitten muilla osuuksilla jäin näistä kuskeista. Auto ei vaan liikkunut kunnolla. Tuloksena sija 11. Ja vähän jäi peen maku kielelle tästä. Tosin eihän noille iskuille olisi mitään voinut, kaikki tapahui niin äkkiä ja oma valinta ajaa HP oikealta ohi ja sivusilmällä näin kun Korpelan auto muutti suuntaa kaiteesta ja kohtaaminen oli odotettavissa alle sekunnin murto-osissa, koitui omaksi turmioksi.

Yleisesti jäi hyvä mieli. Ekä lähtö oli hyvä, se spinni pitää saada pois tulevissa kisoissa. Tokakin oli ihan ok ajoa vaurioituneella autolla. Tosin jos ja jos ja vielä kerran jos sitä kolaria ei olis tapahtunut, olisi voinut tulla hyvä tulos kokonaisuutena tälle kisapäivälle. Uutta matoa koukkuun.