7/2018
Heinäkuun Simumakasiini on hyppysissänne. Tai oikeammin, ruuduillanne. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Tämänkertaisessa numerossa luetaan suomalaistuloksia maailmalta, paljastetaan kuukauden kuljettaja, spekuloidaan tulevalla, ja paljon muuta. Lisäksi piipahdamme katsomaan, kuinka iRX-sarja polkaistiin käyntiin. Noin niinku omasta mielestä.
Seuraavan kuukauden aikana - nyt sen voinee jo paljastaa - on valokeilassa Simumakasiinin toimituksen koostama kuljettajaesittely. 16.7. alkaen, yksi per päivä, kunnes kaikki 20 on käyty läpi. Luvassa on kattava tietopaketti kaikista finaaliin osallistujista, jota ei missään nimessä kannata jättää väliin. Muistakaa siis tsekata simracing.fi - joka päivä.
Ei muuta kuin antoisia lukuhetkiä!
Triviakysymys: Monta pistettä Kimmo Suomisella oli FiSRA:n järjestämistä sarjoista ennen vuotta 2018?
Vastaus: 0.
Silti kyseessä on kiistämättä eräs kaikkien aikojen merkittävimmistä suomalaisista iRacing-kuljettajista. Hämmentävää, eikö?
Tilastot kertovat harvoin koko totuuden. Voittojen määrät ovat suhteessa kilpailijoiden tasoon, mestaruudet puolestaan merkitsevät huomattavasti vähemmän mikäli sarja on käytännössä kuollut. Numeroita ei missään nimessä tule lukea kuin piru raamattua.
Tapauksessa Suominen on lukumäärillä kuitenkin tukenaan myös lukuisia tarinoita sekä vakuutteluja turkulaisen erinomaisuudesta.
iRacingin virallisten sarjojen puolella on kuljettaja Kimmo Suominen startannut 1451 kilpailuun. Hän on voittanut niistä 53.34%. Siis 774 kappaletta. Eli yli puolet.
Trellet.netin sarjoihin Kimmo on osallistunut 4 kertaa, joista kaksi voidaan laskea kokonaisiksi - S3 Radical sekä S7 McLaren MP4-12C. Sijoitukset? Radicalilla toinen, McLarenilla mestari.
Näistä syistä Kimmon uusi tuleminen ja CoRe SimRacingin riveihin siirtyminen aiheuttivat lievää levottomuutta muiden kuljettajien keskuudessa. Kimmo oli toki ajellut silloin tällöin yksittäisiä kilpailuita, ja osoittanut olevansa edelleen kovan tason kuljettaja. Vanhat tiesivät mitä odottaa, jos Pi- Kimbe päätyy täyden kauden ajamaan. Uudet, no, he oppivat viimeistään toisen kilpailun jälkeen.
Loppuviimein tuli vuoden 2018 eSM-karsintasarjasta vanhan ja uuden kohtaaminen. Ei ehkä iän puolesta, enemmän kokemuksen. Ja taustan. Kimmo Suominen kuuluu niihin kuljettajiin, jotka ovat jo vuosia olleet levittämässä totta ja tarua suomalaisista simukuljettajista ympäri virtuaalisten taistelutannerten. Ei sanoilla, teoilla. Tähän porukkaan voidaan laskea mukaan myös mm. Aleksi Elomaa, Riku Alatalo, sekä Antti Pihlaja.
Uusia edustivat etunenässä Santeri Kekkonen, Matti Kaidesoja, sekä Joni Takanen. Mutta myös monet muut. Suurin osa finalisteista lukeutuu niihin, jotka ovat nousseet huipulle vuonna 2015 tai sen jälkeen. Eli uuteen, FiSRA-ajan sukupolveen. Ja mitä enemmän kuljettajia, sitä kovempi taso.
Vuonna 2018 taso on kovempi kuin koskaan. Se näkyi jo karsinnoissa. Selkeää ennakkosuosikkia finaaliin ei ole. Kimmo Suominen kuitenkin voitti karsintasarjan, sarjan josta ei tähtiloistoa puuttunut. Ja ennen kaikkea, Kimmo Suominen on tullut takaisin - ehkä vahvempana kuin koskaan.
Ja se, jos joku, on pelottava ajatus.
Suomi mielletään usein sim racingin kärkimaaksi, eikä syyttä, onhan Suomi juhlinut esimerkiksi World Cup of iRacingin voittoa jo ennätykselliset 5 kertaa. Mutta mikä on totuus nykyään maailmalla tason koventuessa, menestyykö suomalaiset isoissa henkilökohtaisissa kilpailuissa ja sarjoissa? Suomalaiset maailmalla -osiossa paneudutaan kuukausittain suomalaisten edesottamuksiin kansainvälisissä sarjoissa ja kilpailuissa.
615 Päivää Coanda Simsport oli voittamaton. Ei ole enää. Historian jokaisen Watkins Glenissä ajetun kilpailun voittanut Greger Huttu ei suostunut antamaan voittoa muille tälläkään kertaa ja katkaisi Coandan historiallisen pitkän voittoputken.
Team Redlinen väreissä 5 maailmanmestaruutta voittanut suomalainen starttasi kilpailuun ruudusta 3, otti loistavan startin ja ohitti Martin Krönken jo ensimmäisellä kierroksella. Kärjessä ajanut Mitchell deJong oli radan nopein kuljettaja tuoreilla renkailla koko kilpailun ajan, mutta kuluneilla renkailla stinttien lopussa Huttu oli selvästi deJongia nopeampi ja saavutti amerikkalaista joka kerta ennen varikkopysähdyksiä. Kilpailun viimeiset kierrokset Huttu saavutti deJongia kierros kierrokselta ja pääsi käyttämään avattavaa takasiipeä ensimmäistä kertaa 6 kierrosta ennen maalia. Ohitukseen Greger tarvitsi useamman kierroksen painostuksen, mutta siirtyi lopulta kilpailun kärkeen viimeisellä kierroksella kilpailun neljänneksi viimeisessä mutkassa.
Sääntöjen rajamailla tapahtunut ohitus herätti tietysti paljon keskustelua, valuiko Huttu liian leveäksi vai oliko liike reilu mutta juuri sopivan agressiivinen? Oli miten oli, Watkins Glenistä Hutulle täydet 100 pistettä ja entistä vahvempi asema tiukassa mestaruustaistelussa.
Silverstonen osakilpailussa oli jälleen Coandan ja Martin Krönken vuoro juhlia voittoa, mutta toiseksi jo neljättä kertaa kauden aikana sijoittunut Huttu siirtyi jälleen sarjajohtoon tasapistein Silverstonessa neljänneksi jääneen deJongin kanssa. Kymmenen pistettä kärkikaksikkoa jäljessä on kaksi yllätysvoittoa napannut Mack Bakkum, eikä neljäntenä pisteissä oleva Krönke ole kärkeä perässä enempää kuin 27 pistettä. Neljä kuljettajaa siis mukana äärimmäisen tiukassa mestaruustaistossa, kausi 2018 voi olla jopa kaikkien aikojen mielenkiintoisin kausi MM-sarjan historiassa.
Muille suomalaisille kesäkuun kilpailut eivät olleet erityisen hohdokkaita. Aleksi Uusi-Jaakkolaa ja F1 Esports -sarjaan kaiken panostanutta Olli Pahkalaa ei näkynyt kilpailuissa ollenkaan, eikä Martti Pietilä yltänyt sijoille joille hänellä onnistuessaan kyvyt riittää. Ilkka Haapala saavutti toistaiseksi kauden isoimmat pisteet sijoittumalla Watkins Glenissä sijalle 9. Silverstonessa Haapala oli 19. Puolet koko kauden osakilpailuista on nyt ajettu ja Greger Huttu on sarjakärjessä, Martti Pietilä 11. ja Ilkka Haapala 15.
Kesäkuun ainut GT-autojen MM-sarjan osakilpailu oli suomalaisille kaksijakoinen. Glacier Racingin kuskeista Riku Alatalo epäonnistui aika-ajoissa ja ajoi BMW:n vasta ruutuun 29. Kilpailussa Alatalo löysi kuitenkin kuljettajaparinsa JJ Nylanderin kanssa hyvän vauhdin saavuttaen tiimille kauden toistaiseksi isoimmat pisteet sijoittumalla sijalle 11.
Kauden parhaan aika-ajo tuloksen, 14. lähtöruutu, saavuttanut Black Star Racing ei päässyt maaliin tälläkään kertaa. Kim Erikssonin hypättyä pois autosta kahden stintin jälkeen menetti Mikko Niittymäki auton hallinnan varikolta poistuessaan jo viidennessä mutkassa, tuloksena keskeytys ja kolmatta kertaa peräkkäin nolla pistettä tiimille.
Fernando Alonson sim racing-tiimi FA Racing G2 LogitechG kuljettajinaan Frederik Rasmussen ja Sebastian Job ottivat Road Atlantasta ylivoimaisen voiton. Parhaiten suomalaisista sijoittui SimuCUBE ineX Racing Red -tiimin ferrarin maaliin yhdeksäntenä tuonut Aleksi Elomaa.
Daytonan kilpailuun lähtiessä en oikein tiennyt mitä odottaa, alla oli valitettavan pitkä tauko aktiivisesta rallycrossin ajamisesta ja treenaaminenkin jäi pelottavan vähäiseksi. Toisaalta olin tietoinen siittä, että Daytona Long on ollut itselleni aina hyvä rata ja treenatessa vauhti ja hyvä fiilis ajamiseen palautui hyvin nopeasti.
Aika-ajo sujui kohtalaisesti, sijoitus 3 ja 121 tuhannesosan ero kärkeen ei toki ole toivottava tulos, mutta useat alkuerät ja rallycrossin luonne lajina mahdollistaa nousun kärkeen vielä tätä huonompienkin aika-ajo tulosten jälkeen.
Kuljettajia oli mukana tällä kertaa vain 16 kappaletta, joten alkueriä ajettiin ainoastaan kaksi kappaletta. Aika-ajon mukaan jaetaan kuskit alkueriin, joten omaan alkuerääni starttasin sijalta 2, rinnalla mielestäni koko kilpailun kovimmat haastajat Mitchell deJong ja Josh Fox. Lähdössä pääsin haastamaan kärkipaikasta mutta deJong sai lopulta paremman ulostulon ensimmäisestä mutkasta ja kakkospaikkaan oli tyytyminen, vauhti oli kärkikolmikossa sen verran tasaista että ohittaminen ilman toisen kuljettajan virhettä oli lähes mahdotonta.
Finaalin lähtöruutu, ensimmäisen alkuerän toisen sijan johdosta, oli kolmas. Ulkolinja ensimmäiseen mutkaan oli haastava, ja kenties hieman liian varovaisen ajon johdosta tipuin viidenneksi, mutta jo toisessa mutkassa kolisi edessä ja pääsin nousemaan takaisin kolmanneksi. Myöhemmin ensimmäisen kierroksen aikana nousin toiseksi, mutta Mitchell deJong oli tässä vaiheessa jo karannut yli kahden sekunnin päähän. Alle kahteen sekunttiin sain eron kurottua, mutta vain sijoitukset maalissa ratkaisee. deJong oli sillä kertaa parempi, piste.
Lucas Oilin osakilpailuun lähtökohta oli aivan erilainen. Treenaamiseen oli hyvin aikaa, mutta äärimmäisen tärkeää kilpailukokemusta ei ollut kyseiseltä radalta omien muistikuvieni mukaan ollenkaan, eikä ratakaan kuulu suosikkiratojen joukkoon, päinvastoin. Treenaaminen näkyikin vauhdissa, aika-ajossa paalupaikka ja teoriassa paras mahdollinen lähtöruutu alkuerään. Käytännössä toiseksi tai kolmanneksi paras.
Lucas Oilin lähtöalue on hyvinkin erikoinen siinä mielessä, että ensimmäinen mutka on ovaalilla pitkä vasen ja ulkopuolella olevilla on isompi kallistus radassa, joka antaa mahdollisuuden ajaa mutka läpi lujempaa. Kolmantena startannut Philip Diaz pääsikin rinnalle ja osittain ohi. Mutkan ulostulossa tein arviointivirheen ja valuin sisältä liian lähelle Diazin takakulmaa, tuloksena osuma ja spinnaus molemmille. Keräilyerässä en ehtinyt nousta kahden joukkoon ja sitä kautta finaaliin, joten koko kilpailu meni käytännössä pilalle osumassa Diazin kanssa.
Kyseessä oli varmasti osittain “nettikoodi” osuma, mutta se ei voi olla tietysti minkäänlainen selitys. Virtuaalisilla radoilla ja virtuaalisilla autoilla kun ajetaan, pitää ymmärtää että tälläiset osumat on täysin mahdollisia, varsinkaan alkuerässä ei kannattaisi lähteä ajamaan kilpaa minimaalisen pienillä etäisyyksillä vastustajiin. Tästä otetaan opiksi.
Kirjoittaja on vuoden 2017 sim racingin suomenmestari sekä ensimmäinen suomalaiskuljettaja iRacingin RX MM-sarjassa.
Kesäkuun aikana F1 Esports -sarjan valintatilaisuuteen karsiutui Joni Törmälän, Tino Naukkarisen ja Jani Vitsaniemen seuraksi Xboxilla Monacon karsintakilpailussa toiseksi sijoittunut Olli Pahkala sekä vastaavassa kilpailussa PC:llä kolmanneksi sijoittunut Aleksi Korsman. 40 karsintojen parasta sai kutsun Silverstoneen, heinäkuun alussa F1 kilpailun yhteydessä järjestettyyn useita päiviä kestäneeseen testitilaisuuteen, jonka lopuksi kaikki F1-tiimit Ferraria lukuunottamatta pääsivät valitsemaan tiimiinsä kuljettajia.
Ensimmäisen varausvuoron arvonnassa voittanut Williams huusi yllättäen koko valintatilaisuuden ensimmäisenä Tino Naukkarisen nimen. Aleksi Korsman jäi lopulta ainoana suomalaisena ilman tallipaikkaa, sillä myös Olli Pahkala ja Joni Törmälä valittiin ensimmäisellä kierroksella. McLaren valitsi Olli Pahkalan tiimiinsä, ja Red Bullin edustajana tilaisuudessa Joni Törmälän valitsi Max Verstappen. Jo aikaisemmin Williamsin kanssa sopimuksen tehnyt Jani Vitsaniemi ei saapunut valintatilaisuuteen ollenkaan. Kaikki sarjaan valitut kuljettajat kilpailevat syksyn aikana kolmessa oikeitten F1-osakilpailujen yhteydessä ajettavissa kilpailuissa.
14-16.9 Nürburgringin radalla järjestetään jälleen vuoden kenties isoin sim racing -tapahtuma. Messujen paras simukuski ratkaistaan jälleen iRacingilla, Porsche 911 GT3 Cup -autolla. 40 Karsintojen nopeinta kuljettajaa ansaitsi paikkansa tapahtumaan, mukana suomalaisista 25. karsinnoissa sijoittunut Joni Törmälä sekä sijalle 32 ajanut Mikko Melkkilä. Karsinta ajettiin “hotlap” tyyliin Nürburgringin radalla, jokaiselle oli pakotettu samat säädöt autoon joten puhdas nopeus ratkaisi tällä kertaa. Mukana on ainoastaan kovan luokan sim racing -kuskeja, josta kertoo myös karsintojen tasaisuus, sillä karsinnat voittaneen Maximilian Benecken ja sijalle 40. sijoittuneen Sebastian Schmalenbachin ero kierrosajassa oli vain 36 sadasosaa.
Kesäkuussa ajettiin eSM-karsintasarjan viimeinen kilpailu Sebringin radalla. Itse kilpailu ei tarjonnut suuria yllätyksiä, Santeri Kekkonen otti kauden toisen voittonsa kun taas Kimmo Suominen varmisti karsintasarjan voiton sijoittumalla toiseksi. Mutta jännitettävää finalistien suhteen riitti loppuun asti.
Kim Eriksson venyi kauden parhaimpaansa juuri silloin kuin piti, sijoittui aika-ajoissa yhdeksänneksi ja nousi kilpailussa kahdeksanneksi. Tiukille meni silti finaaleihin pääseminen, ilman Jonne Heikkisen puolispinniä kolmannessa mutkassa voisi viime vuoden eSM-kolmonen katsoa kisat tänä vuonna kotisohvalta.
Juha-Pekka Lammi oli varmasti kilpailun epäonnisin ja pettynein mies. Kolmanteen mutkaan syntyneeseen kolariin ulkopuolisena pahoin autoaan vaurioittaen joutunut Lammi korjautti autoansa pitkään varikolla, palasi radalle välittömästi kun auto saatiin ajokelpoiseksi, nousi muutaman sijan muitten keskeyttäessä mutta joutui lopulta kohtaamaan karun faktan, pisteet riitti vain karsintasarjan sijaan 20. Jonne Heikkisen viedessä viimeisen finaalipaikan kolmen pisteen erolla.
Simumakasiini esittelee karsintasarjan käännetyssä järjestyksessä päivittäin 16.7 eteenpäin yhden finaaleihin selviytyneen kuljettajan simracing.fi sivustolla. Karsintasarjan 19 parasta sekä hallitseva mestari Joni Heikkinen taistelevat Assembly Summereilla livefinaaleissa suomen parhaan simukuskin tittelistä 4.8.2018. Karsintasarjan lopulliset pisteet.
Ikä: 21
Kotipaikka: Joensuu
Tiimi: Black Star Racing
Milloin aloitit sim racingin?
Tarkkaa ajankohtaa en tiedä, koska siirtyminen tapahtui suhteellisen hitaasti. Suunnilleen 2005 tienoilla sain sedän vanhat ratit ja polkimet. Niistä käyttöön päätyi Logitech Formula Force GP ratti-poljin yhdistelmä, jolla sitten pärjättiinkin monta vuotta. Peleinä oli alkuun Colin McRae Rally 2.0, Nascar Racing 2003 ja Richard Burns Rally joista kahta viimeisintä tahkosin jo aika paljon. Ensimmäinen iso “saavutus” tuli, kun sain RBR:n Rally Schoolissa kaikista tehtävistä kultaa. Moderneihin simuihin päädyin Race 07:n kautta, jonka ostin jouluna 2012. 2014 uuden tietokoneen myötä löytyi vihdoin tehoja Assetto Corsaan ja ostin sen ja 2017 syksyllä käytin WFG promokoodin ja pääsin iRacingiin.
Nykyiset simuvehkeet?
DFGT:n ostin 2013 ja edelleen käytössä, T3PA-PRO polkimet ja TH8A vaihdekepin 2016. DFGT:stä shifter paddlet toimii sen verran huonosti, että käytän nykyään pelkästään TH8A sekventaalimoodia vaihteiden vaihtamiseen. “Rigi” on nykyisin puutuoli ja ratti on kiinni pöydässä ja polkimet lattialla, ja ihan yhdellä 24” näytöllä. Haaveissa on päivittää kerralla kunnon alurigiin, triploihin, DD-rattiin ja Heusinkveldeihin (jotka on muuten best evö).
Ikuinen väittelyn aihe: Assetto Corsa vai iRacing? Sinulla on kokemusta erittäin kovalla tasolla kilpailemisesta kummallakin simulaattorilla. Kummasta pidät itse enemmän, ja miksi?
Molemmissa on kyllä hyvät puolensa. Itse pidän itse ajamisesta enemmän Assettossa, saan paremmin tuntuman siitä mitä auto tekee ja renkaan käyttäytyminen tuntuu paljon loogisemmalta. Assetto voittaa myös suurimmaksi osaksi grafiikoissa ja äänissä, sekä auto- ja ratavalikoimissa, jos ottaa huomioon modit. Toisaalta taas kilvanajossa iRacing vie helposti voiton. Taso on iRacingissä todella kova ja paljon suurempi osa kuskeista ottaa ajamisen edes puolitosissaan mikä on hieno nähdä. Ja korkeatasoisia kilpailuja löytyy joka päivä, joita Assettossa voi löytyä yksi viikossa jos ajaa jotain liigaa, jos sitäkään.
Ansaitsit paikan elokuussa ajettaviin sim racingin eSM -finaaleihin sijoittumalla karsintasarjan kilpailuissa sijoille 9-15, minkälaisilla tavoitteilla lähdet finaaleihin?
Voittoa lähdetään tavoittelemaan, mutta jos ajattelee realistisesti, niin se vaatii kyllä todella kovaa onnistumista. Karsintasarja näytti kuinka vahvoja kärkikuskit ovat, mutta toisaalta löytyi itseltäkin jopa kärkeä haastavaa vauhtia joissain kilpailuissa, vaikka valmistautuminen ei ollut parasta mahdollista. Kun pystyn karsimaan turhat virheet pois ja nostan aika-ajovauhdin kisojen tasolle, niin voitto on täysin mahdollinen.
Kuinka paljon käytät aikaa “isoihin” kilpailuihin, esimerkiksi tuleviin eSM-finaaleihin, treenaamiseen? Entäpä millainen on tapasi treenata, päätä seinään hakaten maksimia hakien vaiko rauhallisesti varmalla ajolla vauhdin etsiminen?
En aseta itselleni mitään tavoitteita treenimäärien suhteen. Ensimmäiseen eMotorsport SM-sarjan osakilpailuun tuli ajettua noin 600 kierrosta Barcelonan radalla, joka on noin 18 tuntia ja siihen päälle varmaan se 10-20 tuntia säätöjen tekoon. Siinä oli toki itselle lähes uusi auto, jonka säätämiseen meni paljon aikaa.
Itselleni on tärkeää, että treeniaika on tehokasta, enkä halua ajaa päättömästi 1000 kierrosta oppimatta mitään uutta. Pari-kolme tuntia kerralla on yleensä maksimit, mitä kannattaa ajaa, sen jälkeen kierrosajat junnaa paikallaan tai huononee ja virheiden määrä kasvaa. Oma tyyli treenata on ajaa yleensä muutama kierros kerrallaan ajaen niin kovaa kuin pääsee ja etsien samalla uusia linjoja tai tapoja ajaa mutkia. Sitten taas uudet renkaat alle ja bensaa tankkiin ja taas muutama kierros ajamista. Saatan tehdä myös samalla säätötyötä. Ainakin yksi pidempi stintti on hyvä tehdä ja myös harjoitella kisatilanteita ja varikon sisään- ja ulostulo, sekä startti vähän ennen kisaa.
Sim racing eSM 2018 karsinnat
VRS GT iRacing World Championship
iRacing World Championship Grand Prix
iRacing Rallycross World Championship Series
Kaikkien Aikojen RalliSarja
Trellet Season 17.5 Truck Series Summer Shakedown
21.07.2018 - 22.07.2018 iRacing 24 Hours of Spa
Kaikille vähintään D4.0 lisenssin omaaville kuljettajille avoin iRacingin virallinen 24 tunnin kilpailu Circuit de Spa-Francorchamps:in radalla. Kilpailu ajetaan GT3 -luokan autoilla: Audi R8 LMS / Mercedes AMG GT3 / BMW Z4 GT3 / McLaren MP4-12C GT3 / Ford GT GT3 / Ferrari 488 GT3
Kilpailusta on kaksi lähtöä, lauantaina 04:00 sekä 16:00, jälkimmäisestä livelähetys iRacing.com/live.
Kaikkien Aikojen RalliSarja
Kaikkien Aikojen RalliSarja, eli KARS, palauttaa Richard Burns Rallyn jälleen simumaailman tietoisuuteen, ehkä isommin kuin koskaan aikaisemmin! Keskiviikkoiltojen livelähetykset ja suuret osanottajamäärät takaavat laadukasta ja jännittävää kilpailua ihan jokaiselle, niin katsojille kuin kuskeillekin. Eikä sarjan voittajalle luvattu palkintokaan ole sieltä huonoimmasta päästä, ei todellakaan. Sarjan voittaja pääsee nimittäin ajamaan ihan oikeaa ralliautoa Minna Sillankorvan ja Matti Alamäen opastuksessa! KARSsin ralleista saadaan livelähetys aina rallien päätöspäivänä kello 19 alkaen osoitteessa https://www.twitch.tv/striimit.
VRS GT iRacing World Championship
iRacingin virallinen GT endurance maailmanmestaruussarja. Mukana maailman 50 kovinta iRacing tiimiä, muun muassa 2 täysin suomalaista tiimiä, Glacier North sekä Black Star Racing. Palkintopotissa 13 000 dollaria sekä iso määrä iRacing-krediittejä. Suorat lähetykset jokaisesta kilpailusta iRacing.com/live kello 16:45 alkaen.
iRacing World Championship Grand Prix
iRacingin virallinen maailmanmestaruussarja, McLarenin 2015 vuoden F1 -autolla ajettavassa sarjassa 40 kuljettajan joukossa myös viisi suomalaista. Palkintopotissa 16 000 dollaria sekä iso määrä iRacing-krediittejä. Suorat lähetykset jokaisesta kilpailusta iRacing.com/live kello 16:45 alkaen.
iRacing Rallycross World Championship Series
iRacingin virallinen rallycrossin maailmanmestaruussarja. 23 Kuljettajan joukossa suomea edustaa Joni Heikkinen. Palkintopotissa 16 000 dollaria sekä iso määrä iRacing-krediittejä. Suorat lähetykset jokaisesta kilpailusta iRacing.com/live yöllä kello 04:00 alkaen.
Trellet Season 17.5 Truck Series Summer Shakedown
Vaikka Tellet.netin varsinaiset kaudet onkin kesätauolla, ei kenenkään tarvitse viettää koko kesää ilman kansallisia ovaalikilpailuja. Kuukauden mittainen hieman helpommalla kalustolla ajettava ovaalisarja tarjoaa äärimmäisen hienon mahdollisuuden tutustua ovaalikilpailuihin tarkemmin sekä pitää yllä omaa kisavirettä syksyn pääsarjoja varten. Livelähetykset kilpailuista tuttuun tapaan torstaisin https://www.twitch.tv/trellet.