Treenit jäi tähän tosi vähiin, ajoin pelkästään aika-ajot ja noin tuntia ennen kisaa aloitin kisareenin. Aika-ajoista ihan odotetun huono sijoitus (P5), mutta kisavauhti oli reeniin nähden yllättävän hyvää. Sain kohtuullisen hyvän lähdön ja nousin yhden sijan jo ennen ykkösmutkaa. Muutamaa mutkaa myöhemmin olin jo sijalla P2, mutta Blanchimontiin tultaessa ajoin tosi pehmeästi ja päästin Danin sisämutkaan ja ohitse. Samaan syssyyn tuli toinenkin auto ohitse, ja Kemmel-suoralla jouduin puolustamaan sijaani P4 Mikkolaa vastaan ja onnistuin spinnaamaan pienestä osumasta. Tipuin sijalle P15.

Aloitin tästä reippaan nousun, autossa oli pieni keulavaurio joka ei juurikaan menoa hidastanut. Varikolle tultaessa taisin olla sijalla P6. Vaihdoin lähdössä auton alle lyödyt mediumit uusiin samanlaisiin ja sain keulankin korjattua. Olin kuitannut Rahkosen varikolla käydessä, mutta hän tuli lämpimillä renkailla heti ulostulokierroksella uudestaan ohi.

Aloin ajamaan Rahkosta ja Mikkolaa kiinni, ja tiesin, että P3 on ihan realistista vielä saavuttaa. Muutamaa kierrosta ennen maalia T1 tultaessa Rahkonen taisi kilkata Mikkolan ympäri ja pääsin kummastakin ohi. Heti perään Les Combesissa olikin kierroksella ohitettava radalla poikittain ja jouduin oikomaan turva-alueen kautta väistääkseni hänet, mutta kovavauhtinen osuma tuli kuitenkin. Kylki meni ihan punaiselle, tuulilasi rikki, balanssi muuttui vähintäänkin hämmentäväksi ja suoravauhdista puuttui reilu siivu. Olin ihan varma, että Mikkola ja Rahkonen tulevat heittämällä ohi. Mikkola pääsi melkein heti todella lähelle, mutta ei kuitenkaan ohi. Yllätyksekseni ero kasvoikin hieman, kun Mikkola ja Rahkonen kamppailivat keskenään joten sain keskityttyä vauhdin maksimoimiseen rikkinäisellä autolla. Maalissa lopulta torjuntavoittona P3

Treeni jäi tällä kertaa varsin vähiin, mistä syystä olin varsin yllättynyt että vauhti riitti aika-ajon 2. sijaan. Kisan osalta tavoittena oli lähinnä päästä antamaan edes pientä painetta Anssin suuntaan, ja toivoa että saisin sitä kautta haastettua voitosta. Ennustin jo ennen kisaa olevani 2-3 kymmenystä per kierros hitaampi, mikä osuikin varsin lähelle oikeaa.

Lähtö onnistui kohtalaisesti, ja sain pidettyä sijoituksen La Sourceen mentäessä. Anssi taisi tehdä Eau Rougessa pienen virheen, jonka seurauksena pääsin haastamaan Les Combesiin kärkipaikasta. Pienen kylkiosuman seurauksena ajauduin kuitenkin pitkäksi jonka jälkeen Teemu pääsi livahtamaan edelle. Sain onneksi kuitattua kakkosijan takaisin Blanchimontissa, ja sen jälkeen yritin ajaa Anssin perässä sen minkä pystyin. Huomasin, että ero alkoi hivenen pienentyä loppustinttiä kohden, ja ajattelin ottaa strategiaksi undercutin. Näin, että takana oli mukava väli etten joutuisi liikenteen sekaan, ja toivoin että pääsisin haastamaan Anssia pitstopin jälkeen lämpimillä renkailla.

En tiedä olisiko strategia muuten onnistunut, mutta Markku Pietilä pääsi juuri ja juuri Anssin edelle outlapilla. Kun näin kummankin menevän rinta rinnan Pouhoniin, tiesin että minulla on ainakin pieni mahdollisuus mennä kärkeen. Loppukierroksella olinkin jo aivan Anssi perässä, ja pienen virheen ansiosta pääsin La Sourcessa rinnalle. Siinä sitten ajettiin kylki kyljessä Les Combesiin asti, jossa sain lopulta kammettua itseni edelle. Hetken päästä pääsin vielä Markusta ohi, jonka jälkeen piti enää puolustaa nopeampaa Anssia vastaan n. 25 min. Vaikeaksi tämän teki outlapilla hankittu flatspot sekä varsin korkea rengaskuluma. Mutta tästä huolimatta sain kuin sainkin pidettyä kärkipaikan, vaikka ohitus olikin pari kertaa lähellä.

Onnittelut vielä Teemulle mestaruudesta ja Anssille äärimmäisen tiukasta vastuksesta viimeisessä kisassa!

Tämäkin olisi pitänyt olla helposti voitettavissa mutta taas jäi jossiteltavaa, ja kolmannen kerran peräkkäin jossittelu kohdistuu siihen varikkokäynnin jälkeiseen kohmeisilla renkailla sekoiluun.

L1 Combesissa tuli pari kylkiosumaa Danin kanssa, josta Kunoslaisen logiikan mukaisesti sekä etu että takasiipi keltaiselle. Mutta onneksi se ei tuntunut balanssiin paljon vaikuttavan, ja oletettavasti Danilla oli suunnilleen sama määrä vauriota. Näin ollen koko eka stintti oli vain helppoa vauhdin kontrollointia. Ainoa ongelma jonka huomasin oli hieman pidentyneet jarrutusmatkat. Esimerkiksi kun yritin vikaan mutkaan normaalia jarrupaikkaa, mentiin todella pitkäksi, melkein seinään asti. Koko kisan oli pakko jarruttaa siinä jo valkoisen viivan kohdalla.

Varikolle menin kierrosta Danin jälkeen, ja paperilla taas overcut oli selvästi parempi taktiikka. Tulin varikolta juuri Pietilän eteen, Dani oli jäänyt hieman kauemmaksi. Huomasin Combesissa että Pietilä ei lähde hakemaan ohitusta, joten totesin hänen ajelevan rauhassa vain omaa ajoaan. Näin ollen Dani ei vamasti enää ehtisi kintereille ennen renkaideni lämpeämistä.

Mutta Pouhoniin tultaessa ilmeisesti oli Pietilän aatokset muuttuneet koska sieltä lähdettinkin yllättäen hakemaan ohitusta, joka laski minut pahasti Danin eteen vielä kylmillä renkailla. Viimeiseen mutkaan mentäessä olin jo Pietilää nopeampi, joka puolusti paikkaansa sulkemalla sisälinjan, ja näin ollen menetti kaiken edun jonka oli ohituksella saavuttanut. Dani pääsi samassa tilanteessa rinnalle ja ajettuamme rinta-rinnan Combesiin asti, onnistui rutistamaan ohi.

Peissiä oli hieman Dania enemmän joten ajattelin ohituksen olevan vielä täysin mahdollinen. Meni turhan monta kierrosta päästä kintereille, kun jäin useamman kerran pahoissa paikoissa kierroksella ohitettavien taakse. Muutaman ohitusyrityksen pääsin stintin aikana kuitenkin tekemään. Raidillionin pääsin aina huomattavasti Dania kovempaa läpi, mutta turhan usein olin jo pudonnut liian kauaksi Sourcen exitissä. Siihen minulla saattoi olla pikkuisen turhan pitkä ykkönen kun Dani pääsi siinä aina hieman karkaamaan.

Alkaa jo käymään hieman vanhaksi tämä voiton lipsuminen varikon jälkeiseen kierrokseen. Pitää varmaan alkaa kohta keskittymään näihin kisoihin...

Kauden paras lähtöruutu ja kauden paras lopputulos oli ihan hyvä tapa lopetella.

Lähdin kisaan konservatiivisella medium-medium rengastaktiikalla. Kisaan nostin paineita pykälän verran joka kulmaan aika-ajoja selvästi kylmemmän kelin takia ja kerrankin renkaat tuntuivat toimivan halutulla tavalla.

Startti oli huono ja otin ensimmäiset kierrokset varovaisesti kylmien renkaiden takia, mutta näin onnistuin samalla välttämättään alkukolarit joihin olisi saattanut joutua osalliseksi puskemalla lähdössä kovempaa. Edelle startissa päässyt Ville Setälä tuli perä edellä vastaan, minkä epäilin johtuvan renkaista tai säädöistä, mutta ilmeisesti siellä oli vaurioita. Sain ohituksen sitten tehtyä toisella kierroksella mutkaan 13 ulkokautta.

Tämän jälkeen tilanne näytti aika vakaalta. Lähimpänä oli alle sekunnin päässä perässä ajava Olli Honka, jonka kanssa ajeltiin aika samaa tahtia ensimmäiseen varikkostoppiin asti. Sain tehtyä pientä eroa taaksepäin, mutta edellä Tulppo ajoi samaa tahtia karkuun. Olli tuli takaa varikolle suunnilleen puolessa välissä, kunitse jätin oman varikkostopin kierrosta myöhemmäksi. Arvoin hieman jatkamista muutaman lisäkierroksen verran, mutta takarenkaiden siirtyessä punaiselle kulutuspinnalle kierroksen lopulla päätin tulla varikolle. Tulin varikolta ulos hieman yllättäin Ilkan vierelle, mutta kylmillä renkailla kiihdyttäminen oli hitaampaa, minkä lisäksi Tulpolla oli muutenkin enemmän vauhtia.

Olli sai Ulostulokierrokseni aikana kurottua välimatkaa hieman kiinni, mutta kun renkaat lämpenivät pääsin taas vauhtiin ja ajamaan vähitellen karkuun. Loppukisa meni sitten tällä tapaa omaa vauhtia ajaen, kun edellä mentiin vähitellen karkuun ja takana jäätiin kauemmas. Kauden parhaaseen tulokseen voi silti olla tyytyväinen, vaikka kisa olikin omalta kohdaltani verrattain hiljainen.

Se lähtö...

Tämän kauden suurin haaste, lähtösuora, koitui taas kohtaloksi. Imolassahan kytkin lipesi, jonka seurauksena varaslähtö ja kisa sitämyöten paketissa. Mugellossa oli vuorossa tekninen ongelma, kun peli ei jostain syystä tunnistanut ohjaimia ja lopulta pelin sammutuksen yhteydessä csp-virheilmoitus. Tällä kertaa kisa meni piloille törmätessäni pyörähtäneeseen autoon. Oma autoni kimposi osuman seurauksena seinälle ja tukivarsi kärsi vaurioita. Linkutin muutaman kierroksen, että pääsen vaihtamaan hardit alle ja yhdellä stopilla maaliin asti. Käytännössä kisa oli kuitenkin jo pilalla. Lisäksi varikolla kului auton korjaukseen melko paljon aikaa.