Aika-ajoon en nyt saanut ihan parasta mahdollista kierrosta aikaiseksi.

Ensimmäisessä lähdössä T1:n sisälinja oli liian ahdas ja putosin siinä pari sijaa. Marko Tolvasen kanssa myös ensimmäisellä kierroksella pieni tilanne, mutta ei mitään vakavaa. Tolvasesta pääsin loplta ohi 7 kierroksella pääsuoralla. sen jälkeen lähinnä tasaista ajoa loppuun asti. yhden sijan pystyi nousemaan muiden epäonnen myötä.

Toiseen lähtöön otin sen verran oppia ensimmäisestä lähdöstä, että otin T1:n ulkolinjan. Toimikin ihan hyvin, mutta T2:ssa tulikin kylki radan menosuuntaan päin menevä Jukka Eskelisen auto vastaan, enkä pystynyt väitämään. Pahottelut tästä Jukalle. Sen jälkeen meni pari kierrosta, ja NGK shikaanissakin tein yhden virheen, ennen kuin paras rytmi löytyi. Monta kierrosta käytiinkin hyvää vääntöä Jukka Niemisen ja Tomi Peltomäen kanssa. Niemisen pystyin ohittamaan 7 mutkassa toiseksi viimeisellä kierroksella, mutta Peltomäen kanssa matka loppui kesken.

Hockenheimringiin verrattuna tämä oli kokonaisuutena paljon rennompi kisa ajaa ja olen tyytyväinen kokonaissuorritukseen.

Ja lopuksi vielä Marko Tolvaselle: Challenge accepted.

Aika-ajot menivät ihan ok ja sellaisella toistettavalla perusvarmalla suorituksella jotain 2.07.7 aika, jolla häntäpäähän lähtöpaikka. Nurburgring tuntuu olevan minulle sellainen rata, että vaikka paras aika lauantailta olikin yli 1s parempi harjoituksissa, niin siihen en näyttänyt helposti uudelleen pääsevän.

Ykköskisassa lähtö oikeasta reunasta, josta lähtö onnistuu suht ok ja ryhmittäydyn vasempaan laitaan, josta T1 ulkoreunaa kiertäen ja T2:ssa sisäkurvin kautta ilman pahempia kolareita. Sitten peilistä näkyykin jo ekasta kisasta tuttu Vesa Rasi, joka saa Schumacherin mutkista paremman vauhdin haastaen minut seuraavaan mutkaan sisäkulman puolelta. Pahoittelut Vesalle, että jätin liian vähän tilaa sisäkurviin ja Vesalla käy renkaat hieman nurmikolla, jonka turvin saan pidettyä paikkani ja pääsen edellä Warsteinerin mutkaan. Vesa jatkaa painostamistani vahvasti ja kierroksen 7 päätteeksi lähtösuoran alussa menee minusta hienosti ohi. En pystynyt itse enää haastamaan Vesaa, joten loppukisan ajelen rauhassa ruutulipulle. Pink splitin 13. sija.

Toisen lähdön aloitan vasemmasta laidasta, joten taktiikkakin muodostuu ensimmäisten mutkien osalta samaksi kuin ensimmäisessä lähdössä. Yllättäen ei mene pitkäänkään kun huomaan Rasin Vesan harmaan auton edessäni, joten sitten vaan yritystä saada Vesaa kiinni ja revanssia hakemaan. Sen verran tasainen on kuitenkin kyyti, että en pääse oikein missään vaiheessa haastamaan Vesaa. Sen sijaan takaani minut saavuttaa taistelupari Eero Järvinen ja Petteri Koski. Yritän epätoivoisesti rimpuilla karkuun, mutta taitaa mennä ratin puristamiseksi ja muutenkin aliohjaavalla autolla pusken autoa liikaa mutkiin, joten seitsemännellä kierroksella menee reilusti yliyritykseksi ja meinaan ajautua ulos, jolloin ensi Petteri menee minusta ohi ja samalla ovenavauksella myös Eero. Rauhoitan hetkeksi omaa ajoani, kunnes Petterin ja Eeron taistelu jatkuu taukoamatta edessä ja saan heidät kiinni hitaasti takaa hiipien. Kahdeksannella kierroksella Warsteinerillä taistelutoverit ottavat kosketusta ja Petteri pyörähtää pihalle ja Eero jää odottelemaan, niin pääsen siitä kuin varkain takaisin menetetylle sijoitukselleni. Loppukisan ajelenkin sitten omassa rauhassa ruutulipulle ollen toisessa lähdössä 12.

Kokonaisuutena tasainen suoritus ja mukavaa kilvanajoa. Vesa Rasi vei kuitenkin nämä kamppailut 2-0 Nurburgringillä, joten seuraavassa kisassa sitten toivottavasti ollaan Vesan kanssa jälleen samassa lähdössä ja pääsen yrittämään ohitusta, Haaste on heitetty:)

Aika-ajoista suoriuduttiin kohtalaisen hyvin. Oma ajo ei ollut ihan sitä parasta ja terävintä, omassa splitissä eka lähtö meni oikein hyvin kunnes loppupäässä rupesi kasetti hajoilemaan. Oma onneni oli että Heikillä loppui bensa ennen maaliviivaa joka oli hetkeä ennen ohittanut minut :D Toinen lähtö sujui kohtalaisesti jossa sitten sattui ja tapahtui. useampi kontakti vastakilpailijalta tiputti kärkikahinoista viimeiselle sijalle josta noustiin kuitenkin vielä kymmenenneksi. Karsintaerä sija 13 ja Finaalin 22 sijoitus

Aika-ajosta iteltä aikalailla maksimi suoritus vikalla kierroksella ja siitä 3. ruutu ekaan lähtöön.

Ekassa mutkassa jo hiukan kolisi kun joku tuli kylkeen mutta sain pidettyä vehkeet radalla ja 3. paikan itelläni.
Ite kisa meni muutamaa virhettä lukuunottamatta (joista pari sijoitusta menetin) ihan hyvin ja sain ajettua aikalailla sitä vauhtia kuin tiesin että pystyn ajamaan, lopputulos 6. sija.

Toiseen lähtöön sitten ruudusta 4. liikkeelle ja taas kolisi hiukan heti ekassa mutkassa vaikka kuinka koitti ottaa leveetä linjaa ulkoa ja jättää tilaa ja sitten vielä heti perään kolisi t2:sssa josta sitten spinnasin ja tipuin pakan perälle. Siinä sitten peräpäästä nousua kun koitti tehdä niin kolisi muutaman kerran vielä lisää joten eipä jääny hirveästi hurrattavaa tokasta lähdöstä. Oisinko ollu sijalla 13. maalissa.

Joten tl:dr, eka lähtö ihan ok ja toka lähtö penkin alle.

Ei muutakuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Kisaan lähdettiin melko tyhjin rantein "rankan" työputken jälkeen pari tuntia ennen kisaa, kun oli kuitenkin "tuttu" rata aiemmilta ajoilta.

Aika-ajothan meni tuttuun tapaan just sinne, eli muutama sekunti kärkeä perässä mutta taisihan siellä taas personal best tulla ja jostain häntäpään keskivaiheilta liikenteeseen.

Ekan startin ensimäisessä mutkassa taisin napata puhtaalla väistelyllä muutaman sijan, ja heti perään pääsin seuraamaan edessäolevien taistelua ja viimeisessä mutkassa taistelupari oli ajanu shikaanin niin hitaasti, että pääsin haastamaan ja ohitinkin jonkun.

Muutama kierros etiäppäin, omaa hölmöyttä ja malttamattomuutta ajelehdin saman kierroksen aikana kahdesti pöpelikön puolelle menettäen noin kahdeksan paikkaa, vaikka varma top10 piti olla plakkarissa. Sen verran meni yliajamisen puolelle, että saa nopeemmat piettyä takana, että vasen eturengas teki kuolemaa koko reissun ajan.

Kisan loppuvaiheilla kuitenkin onni niinsanotusti kääntyi, kun edessäajavia rupesi tippumaan kun rakeita keväällä, kun ei osannut ottaa riittävästi bensaa tankkiin. Näinpä nousunkin yhtäkkiä sijalta 18 sijalle 9 ja maaliin, kakkostartin kakkoseksi.

Kakkoslähtöhän meni taas oikein nappiin; pääsin lähtemään sisälinjalta ja sain ehkä vähän paremman lähdön kun paalun pitelijä, mutta kuun kokoisten kivesten ansiosta onnistuin ottamaan ykköspaikan T1-2-3-4 rykelmän päätteeksi, jopa aiheuttamatta kolareita.

Ykköspaikasta päästiinkin sitten nauttimaan noin kolmen kierroksen ajaksi, kun n. 5sekuntia nopeemmat kuskit joutui taistelemaan keskenään takana, ja sain parhaimmillaan n.1,5 sekuntin kaulan vedettyä. Eihän tuossa tosin mennyt sitten kierrostakaan, kun sieltä ensimmäinen nopea tuli ohi, taisi olla Heikki. Puolustuksessa olisin ehkä voinut olla vähän aggressiivisempi, mutta enpä nähnyt tuolle tarvetta, kun se 5sek nopeampi kuski tulee kuitenkin ohi, tavalla tai toisella. Tästähän se sitten vierähti puolisen kierrosta taas eteenpäin, tuli sieltä n. 7 autoa yhdessä mutkassa jonossa ohi.

Onni onnettomuudessa. vastikään ohittaneesta porukasta kolmen kimppa tsidteli keskenään ja sain ne vielä kiinni ja ajattelin liittyä mukaan taisteluun, mutta suunnitelmat muuttukin siinä vaiheessa (en tiiä mutkien nimiä, mutta se, mikä tulee sen neulansilmän jälkeen. se, minkä voi ajaa melkeen täysillä.), kun Vähämäki päätti antaa tanssiopetusta jarrutuksessa, mistä otettiin kevyellä seinäkosketuksella lähes tyylipuhdas 360 kieppi ja matka jatkui kaksi sijaa menettäneenä.

Tästä sitten ajeltiin muutama kierros eteenpäin ja taas tuli annettua muutama sijotus muille, ihan omalla hölmöilyllä, pusikolle ajamisella jne,

Tässä huomiona kuitenkin se, että kakkoskisan lopussa, tein ainakin omasta mielestä, helvetin hienon, ajamalla ajetun, ohituksen. En muista millä kierroksella, mutta se oli mun "uran" kohokohta.

Osallistuin kilpailuun tuomariston edustajana, joten treenata ei saanut kuin viralliset harjoitukset puoli tuntia ennen kisaa (tosin viikko ennen tapahtumaa kävin sen 10 kierrosta fuskaamassa). Myös AA piti jättää välistä ja perältä mukaan.

Tarkoituksena oli seurata tapahtumia omasta kabiinista ja suht neutraalille meno näytti ensimmäisessä lähdössä (tosin tapahtumia sielläkin riitti vaikka itselle ei niin näkynytkään). Tarkoitus oli omalla ajolla paineistaa muita kilpailijoita, enkä lähtenyt himmailemaan. Suht agressiivista ajoa. Ensimmäinen lähtö menikin ihan mukavasti ja hienosti kanssakilpailijoiden kanssa suoriuduttiin taistelutilanteista. Selkeästi porukalla oli parempi tatsi kuin ensimmäisessä osakilpailussa. Tuloksena ensimmäisen lähdön 5. sija sekä kisan nopein kierros (ihan hyvin oli vauhtia).

Toiseen lähtöön 6. paikalta (top10 käännetty). L1T1 jälleen kolisi. Tuomaristo kiinnitti erityisesti huomioita ensimmäisen kierroksen tapahtumiin, joita olikin molemmissa lähdöissä. Tapahtumista jaettiin ansaitusti rangaistuksia. T2 3wide ja siinä itse olin pihvinä hampparisämpylän välissä, pieni hipaisu sisäpuolen auton kanssa josta osuma ulkoreunan autoon ja spinnaus ympäri. Takanatulevat eivät kyenneet väistämään ja yksi auto tuli päin. Aikalailla perälle jäin, mutta taasen nousua tekemään kuten ekan kisan vikalta paikalta. Kilpailu olikin hyvin nousujohteinen kunnes takasuoralla 8. paikan taistelussa neljännellä kierroksella ohitustilanteessa pieni hipsu takakulmaan (vauhtia yli 200km/h tuossa kohtaa) ja siitä auto lapasesta ja suoraan seinään. Ratti about 60ast vinossa nilkutin siitä varikolle ja keskeytys. Jäipähän paremmin aikaa katsella loppukisa tuomarihommien kannalta. :)

Muistutuksena kaikille: kilpailua ei voiteta ensimmäisessä mutkassa! Muistakaa kunnioittaa kanssakilpailijoita koko kilpailun ajan. Hallittu riskien otto on aina sallittua, välillä tietysti kolisee ja se kuuluu lajiin. Kilpailussa oli paljon hyvää ja moni sai varmasti tarvittavaa oppia. "Kukaan ei ole seppä syntyessään" => malttia ja treenatkaahan paljon!