6/2018

Kesän korvilla kukkaset kukoistavat, ja niinpä alkaa sim racing -skenekin valmistautua lomakauteen. Jimm's Cup Series presented by Logitech päättyi Tommi Hahkan mestaruusjuhliin Jaakko Mikkosen voittaessa viimeisen osakilpailun. Tämän kuun simumakasiinissa käydäänkin lyhyesti läpi kevään tuloksia. FiSRA:n eSM-karsintasarja puolestaan porskuttaa eteenpäin vielä yhden osakilpailun verran. Assemblyille lähtijät ratkaistaan Sebringissä 10. kesäkuuta.

Mutta kuten edessänne olevasta numerosta voitte lukea, eivät aivan kaikki sarjat kuitenkaan lepää edes kesäkuumilla. KARSissa riittää jännitettävää edelleen, ja toki maailmalla on lukuisia suomalaiskuljettajia, joiden otteita seuraamme silmä kovana ja sormet ristissä. Kuukauden kuljettaja on monille varsinkin menneiltä vuosilta tuttu nimi, valokeilassa puolestaan tarkastellaan nykyistä ja tulevaa sim racing-tuotteiden osalta. Antoisia lukuhetkiä!

Toukokuu: Joona Pankkonen

(KUVA: DiRT / Volkswagen RDWC)

 

Toimituksen valinta ei lopulta osoittautunut kovin vaikeaksi. Legendaarisen Silverstonen tiloissa järjestetyt DiRT eSports -maailmanfinaalit päättyivät lopulta suomalaisittain parhaalla mahdollisella tavalla.

Vasta 17-vuotias Pankkonen osoitti suvereenia ylivoimaa rallitaipaleilla, ja kesti Ruotsin Anders Robin Jonssonin tarjoamat paineet lopulta hienosti. Viimeisen Rallicross-koitoksen törmäilyistä huolimatta miehen suoritus oli silmiä hivelevää katseltavaa. Pikataipaleilla ei jäänyt epäilystä siitä, kuka oli tapahtuman herra ja hidalgo. Samalla Joona Pankkonen mursi itsensä lopullisesti suomalaisten ajopeliharrastajien eturintamaan, sanottiin DiRT-pelin realismista mitä hyvänsä. Olosuhteet olivat samoja kaikille, samoin alusta.

Simumakasiini onnittelee Joonaa huikeasta saavutuksesta!

P.S. KARSiin mahtuu vielä…

 

Suomi mielletään usein sim racingin kärkimaaksi, eikä syyttä, onhan Suomi juhlinut esimerkiksi World Cup of iRacingin voittoa jo ennätykselliset 5 kertaa. Mutta mikä on totuus nykyään maailmalla tason koventuessa, menestyykö suomalaiset isoissa henkilökohtaisissa kilpailuissa ja sarjoissa? Suomalaiset maailmalla -osiossa paneudutaan kuukausittain suomalaisten edesottamuksiin kansainvälisissä sarjoissa ja kilpailuissa.

Toukokuu

iRacing World Championship Grand Prix - 12.05.2018 Monza

Tekniset ongelmat, täysin kuskista riippumattomatkin, kuuluvat sim racingiin. MM-sarjan suomalaiset saivat oman osansa ongelmista Monzan osakilpailussa, kenties kaikista mahdollisista vaihtoehdoista ikävimmällä tavalla.

Sarjaa Monzaan tultaessa johtanut Mitchell deJong otti kolmannesta lähtöruudusta hyvän lähdön, haastoi paalulta lähtenyttä Peter Berrymania ensimmäiseen mutkaan tultaessa, jarrutti liian myöhään ja joutui oikaisemaan ensimmäisen shikaanin slowdown -rangaistuksen arvoisesti. deJongin tippuessa kauas kärkitaistosta, oli sarjan kärkipaikka vapaata riistaa.

Sarjassa kolmantena ollut Martin Krönke ei onnistunut hänkään. Kierroksella 6 saksalainen sortui hänelle äärimmäisen harvinaiseen ajovirheeseen, tuhosi autonsa Variante Ascarin ulostulossa ja keskeytti kilpailun ensimmäistä kertaa sitten Road American osakilpailun 12.4.2014

 

Kaikki oli pedattuna Greger Hutun pistejohtoa varten, kovimmat kilpakumppanit kaukana takana ja mahdollisuus erittäin hyville sijoituksille kilpailussa olemassa. Mutta toisin kävi. Kierroksen 8 aikana neljäntenä olleen Hutun, kuudentena olleen Martti Pietilän sekä sijalla viisitoista ajaneen Ilkka Haapalan nettiyhteydet kisaserverille katkesivat. Jokainen kisassa yhä mukana olleista suomalaisista kohtasivat siis saman ongelman, eikä ainakaan simumakasiinin toimituksella ole tietoa siittä mitä todella tapahtui.

Apex Racing UK:n kuljettajien vahvoista esityksistä huolimatta ajoi ruutulipulle ensimmäisenä jälleen kerran, jo kahdeksattatoista kertaa peräkkäin, Coanda Simsportin väreihin maalattu auto. Mack Bakkum otti kauden toisen voittonsa ja siirtyi yllättäen sarjakärkeen. Vaikka Bakkum tiedetään äärimmäisen hyväksi kuljettajaksi, ei häntä edelleenkään voida pitää ennakkosuosikkina mestariksi. Sijoilla 2-4 majailevat deJong, Huttu ja Krönke eivät varmasti päästä Bakkumia helpolla, ja loppukaudesta voi povata jo nyt äärimmäisen mielenkiintoista sarjan ollessa ehkä tiukempi kuin koskaan aiemmin. Pistetaulukko on nähtävissä täällä.

VRS GT iRacing World Championship - 19.05.2018 Nurburgring 6H

Kuukauden ainoassa GT-autojen MM-osakilpailussa suomalaiset eivät juuri menestystä saavuttaneet. Pure Racing Team Red kuljettajinaan Maximilian Benecke sekä Ivo Howeller ajoivat tiimille kauden toisen voiton ja johtavat sarjaa neljän osakilpailun jälkeen.

Suomalaisista parhaiten menestyi Coanda Simsport #18 tiimin Joni Takanen sijoittumalla yhdenneksitoista ranskalaisen Jeremy Bouteloupin kanssa. Takasen tiimikaveri Klaus Kivekäs toi Coandan numerolla 1 ajavan auton maaliin sijalla viisitoista. CoRe SimRacing Silver sijoittui sijalle kaksikymmentäviisi kuljettajinaan Janne Kiuru sekä Maxime Pauly.

Täysin suomalaiset tiimit Glacier North sekä Black Star Racing eivät onnistuneet Nurburgringillä. Glacier kuljettajinaan JJ Nylander, Riku Alatalo sekä Pekka Tuomainen sijoittui sijalle kolmekymmentä. Black Star Racing taas jäi kilpailussa viimeiseksi Kim Erikssonin keskeyttäessä yhteysongelmien vuoksi jo ensimmäisellä kierroksella. Ensimmäisellä kierroksella keskeytti myös Vendaval Simracing Whiten Audia ohjastanut Santeri Kekkonen. Sarjan pistetaulukko on nähtävissä täällä.

DiRT World Championships

DiRT 4 pelillä miteltiin maailmanmestaruudesta 25.5 Silverstonessa Speedmachine -festivaalin yhteydessä järjestetyissä livefinaaleissa. Yli 20 000 karsintoihin osallistuneen kuljettajan joukosta kuuden parhaan joukkoon finaaleihin pääsi suomesta 17 vuotias Joona Pankkonen. Finaaleissa ajettiin kaksi erikoiskoetta rallia sekä kaksi lähtöä rallycrossia. Pankkonen voitti molemmat ralli -erikoiskokeet, sijoittui rallycross -lähdöissä sijoille neljä ja kolme ja voitti historian ensimmäisen DiRTin maailmanmestaruuden. Voitosta Pankkonen sai palkinnoksi muunmuuassa testiajon RX2 -luokan rallycross autolla.

F1 Esports

F1 Esports -sarjassa ajettiin toukokuun aikana kaksi karsintakilpailua. Bakun osakilpailuissa suomalaiset eivät menestyneet, mutta Barcelonan kilpailuista karsi tiensä jatkoon Joni Törmälän rinnalle kaksi suomalaiskuljettajaa. Pc:llä karsintakisasta jatkoon pääsi 17-vuotias Tino Naukkarinen sijoittumalla kilpailussa kolmanneksi, kun taas 27-vuotias Jani Vitsaniemi sijoittui PlayStation 4:llä ajetun osakilpailun toiseksi. Heinäkuussa järjestettävään F1-tallien valintatilaisuuteen on siis edennyt nyt 3 suomalaista. Kesäkuun alussa käydään vielä viimeinen karsintakilpailu Monacon radalla, ainakin Olli Pahkalalla on yhä hyvät mahdollisuudet ansaita paikka valintatilaisuudessa.

Toukokuu oli jälleen kahden eSM-karsintaosakilpailun kuukausi. Kauaa ei kerennyt vanhentua huhtikuussa Road American osakilpailussa nähty ennätys eSM-historian tiukimmasta voittotaistelusta, kun Monzassa laitettiin ennätys jälleen uusiksi. Kimmo Suominen ja Santeri Kekkonen kävivät taistelua voitosta aina maaliviivalle asti, Suomisen viedessä voiton lopulta 12 tuhannesosalla.

Sama kaksikko tuli maaliin ensimmäisenä myös Phillip Islandilla, tällä kertaa Kekkosen juhliessa voittoa yli kolmen sekunnin marginaalilla ennen Suomista.

Neljä siis takana, yksi edessä. Ketkä nähdään elokuussa livefinaaleissa assemblyilla? Matemaattisesti seitsemän kuljettajaa on jo varmasti finaaleissa. Käytännössä yksitoista kuljettajaa voidaan laskea jo varmoiksi finaalikuskeiksi, sillä näiden kuljettajien tippuminen pois finaalista vaatisi äärimmäisen yllättävää tulosta viimeisestä karsintaosakilpailusta.

1: Kimmo Suominen 170p

2: Santeri Kekkonen 157p

3: Matti Kaidesoja 123p

4: Joni Takanen 120p

5: Aleksi Elomaa 85p

6: Antti Pihlaja 84p

7: Antti Terho 82p

8: Tuomas Tähtelä 81p

9: Riku Alatalo 78p

9: Eero Tuominen 78p

11: Joonas Vastamäki 73p

 

Mutta entäpä sitten ne loput kahdeksan paikkaa? Toimituksen näkemyksen mukaan taistelu paikoista finaaliin käydään kymmenen kuljettajan kesken. Osalle riittää varmasti vain osallistuminen ja varmojen pisteitten ottaminen vähän varovaisemmallakin ajolla, mutta jännitettävääkin vielä riittää.

12: Teemu Valkeejärvi 61p

13: Eemil Ritvaniemi 58p

14: Ilkka Kattilakoski 57p

15: Juuso Hietala 54p

15: Juha-Pekka Lammi 54p

17: Valtteri Alander 49p

17: Teemu Toikka 49p

17: Jonne Heikkinen 49p

20: Kim Eriksson 36p

21: Santeri Kallunki 35p

 

Yhdeksäntoista parasta menee finaaleihin. Kim Erikssonilla on siis 13 pistettä matkaa assemblyille, mutta ei viime vuoden eSM-kolmosta voi edelleenkään laskea pois finaaliehdokkaista. Jos yksikään edellä olevista kuljettajista ei joudu keskeyttämään Sebringissä, tarvitsee Kim äärimmäisen hyvän onnistumisen, mutta parhaimmillaan Erikssonilta voi sellaista odottaa.

Santeri Kallunkia ei ole nähty kisoissa ensimmäisen osakilpailun jälkeen. Kolmanneksi Interlagosissa sijoittunut Kallunki on kuitenkin sen verran kova kuljettaja, että ilmestyessään Sebringin lähtöviivalle on hänellä yhä pienet mahdollisuudet nousta 19 parhaan joukkoon. Pienet mahdollisuudet yllätykseen, mahdollisesti edellä pisteissä olevien keskeyttäessä, annamme toki myös kahtena edellisenä vuotena finaaleissa olleille Ari Härölle sekä Joonas Nukariselle. Ei Jarno Sippolakaan mahdottoman tehtävän edessä ole muiden kuljettajien jäädessä sopivasti pisteitten ulkopuolelle. Pistetaulukkoon voi tutustua tarkemmin täältä.

Kävi viimeisessä kilpailussa miten tahansa, voidaan jo nyt julistaa Valtteri Alander kauden suurimmaksi yllättäjäksi. Alander povattiin varmaksi karsiutujaksi simumakasiinin eSM-ennakossa, mutta 18-vuotias porilainen on ollut asiasta eri mieltä. Interlagosissa finaalilähtöön sijalta 24 startannut Alander joutui keskeyttämään heti kilpailun alussa kolarin seurauksena ja jäi ilman pisteitä. Road Americassa virhe karsintaerässä tiesti lähtöruutua 38 finaalilähtöön, mutta Alander nousi vakuuttavasti 18 pykälää ylöspäin ja maalissa sijoitus 20. Monzassa Alander onnistui saamaan kauden ensimmäisen ongelmattoman kilpailun, aika-ajoissa saavutettu 9. lähtöruutu vaihtui sijaan 10 maalissa.

Phillip Islandilla tuli jälleen vastoinkäymisiä. Aika-ajoissa ruutuun 15 ajanut Alander ei päässyt teknisistä ongelmista johtuen ollenkaan lämmittelykierrokselle muiden mukana, ja joutui starttaamaan varikolta koko joukon perään. Jälleen nähtiin upea nousu, 20 autoa taakseen jättänyt Alander ylitti maaliviivan sijalla 14 ja taistelee yhä finaalipaikasta kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Kuten tämäkin tarina sen osoittaa, koskaan ei kannata luovuttaa.

Kesäkuu: Klaus Kivekäs

Ikä: 26
Kotipaikka: Espoo

Tiimi: VRS Coanda Simsport

 

Milloin aloitit sim racingin?

Ensimmäinen simu taisi olla MicroProsen Grand Prix 2. Ajelin sitä joystickilla 90-luvun puolivälissä. Ensimmäinen ratti oli muistaakseni joku Thrustmaster, jossa ei ollut force feedbackia ollenkaan. Sen jälkeen oli käytössä mm. Microsoft Sidewinder ja monia Logitech-ratteja. Autopelejä tuli koluttua niin PC- kuin konsolipuolellakin, mutta online-kisailuihin tosin löysin tieni vasta 2006 tai 2007 LFS:n parissa. Siihen aikaan käytössä oli legendaarinen Logitech DFP (Driving Force Pro).

 

Nykyiset simuvehkeet?

Riginä on GT Omega. Ratti on Thrustmaster T300RS ja polkimet Logitech G25 Bodnar-kaapelilla (jolla saa isomman resoluution) ja Niximin jarrumodilla. Lisäksi Oculus Rift on ollut käytössä nyt noin puolitoista vuotta. Jonakin päivänä haluaisin hommata direct drive -ratin ja paremmat polkimet, mutta en ole vielä onnistunut vakuuttelemaan itseäni tekemään noin isoa investointia.

 

Mitä simulaattoreita ajat tällä hetkellä?

Lähinnä iRacingia ja Richard Burns Rallya tulee ajettua. iRacing on minusta yhä paras alusta kilpailulle, ja siellä on todella korkea taso kovimmissa sarjoissa. Lisäksi oma tiimi keskittyy iRacingiin. RBR puolestaan on yhä rallipelien ylivoimainen kuningas, ja se on minusta kaikista simuista nautinnollisin ajaa.

 

Olet saavuttanut sim racingissa paljon, minkä saavutuksen arvostat korkeimmalle ja miksi?

Kovimmat saavutukset ovat varmaan iRacingin F1 MM-sarjan kolmossija vuonna 2011 ja Blancpain GT -sarjan mestaruus 2016. En osaa sanoa kumman arvostaisin korkeammalle. Molemmat kuitenkin ovat maailman kovatasoisimpien sarjojen joukossa. Toki Suomen mestaruus 2015 ja hopea 2016 ovat mainitsemisen arvoisia myös, varsinkin 2016 finaalissa vääntö oli hurjaa!

 

Kuten jo mainitsit, vuonna 2011 ajoit iRacingin MM-sarjaa F1-autolla. Kolmen osakilpailuvoiton ja pisteissä saavutetun kolmannen sijan jälkeen et kuitenkaan jatkanut sarjassa enää kyseisen kauden jälkeen. Miksi?

Siihen aikaan kisat olivat yhdeltä aamuyöllä sunnuntaiaamuisin. Kyllästyin siihen varsin nopeasti, eikä ollut oikein halua jatkaa enää toista vuotta. Sitten vielä silloin vuoden 2012 alussa tuli se Kämmerin uuden rengasmallin (NTM) ensimmäinen versio, joka oli aivan buginen ja kammottava ajaa kaikin puolin, joten se vei viimeisenkin mielenkiinnon.

Viime vuonna ja tällä kaudella olen ollut sarjassa mukana tekemässä strategiapäätöksiä kisan aikana tiimin kanssa. Kuskiksi en taida kuitenkaan tuohon sarjaan enää jaksaa lähteä, veisi liikaa aikaa.

 

Aloit ajamaan Kaikkien Aikojen RalliSarjaa kauden neljännestä osakilpailusta alkaen. Kahden osakilpailun jälkeen taskussa kaksi podiumpaikkaa ja Power Stageilta hyvät pisteet. Kuinka tuttu simu Richard Burns Rally oli entuudestaan ja kuinka paljon käytät aikaa kyseisen sarjan kilpailuihin treenaamiseen?

Olen RBR:ää ajellut huvikseni silloin tällöin, koska siinä on niin hyvä ajotuntuma. Ensimmäisen kerran ajoin sitä varmaan yli kymmenen vuotta sitten. En kuitenkaan ollut tuohon modipuoleen tutustunut juuri lainkaan ennen kuin vasta pari kuukautta sitten. Jostain sain päähänpiston testailla noita NGP-autoja, ja kun ne oli vielä paljon parempia kuin alkuperäiset, niin päätin sitten alkaa ajaa ihan kilpaakin.

En osaa sanoa tarkkaan, kuinka paljon käytin aikaa noihin kahteen ekaan ralliin, joihin osallistuin. Varmaankin jotain viiden ja kymmenen tunnin väliltä per ralli.

 

Tavoitteet sim racingissa?

Tällä hetkellä ei ole varsinaisesti mitään isompia tavoitteita. Toki koitan jatkuvasti kehittyä kuskina, koska aina löytyy parannettavaa.

 

Jos sim racingia aloitteleva, menestystä janoava nuori kuljettaja kysyisi sinulta 3 vinkkiä kehittymiseen, mitä vinkkejä antaisit?

1: Laitteisto kannattaa pistää ensiksi kuntoon. Tietokone saisi olla kohtuullisen tehokas ja näyttö/näytöt 144 Hz -mallia (tai vaihtoehtoisesti Oculus Rift). Sitten simun grafiikka-asetukset pitää vielä konffata niin, että FPS (frames per second) pysyy korkealla. Näissä siis pointtina on lähinnä se, että saa input lagin minimoitua. Tietty peli myös näyttää paremmalta, kun on korkea FPS ja korkeataajuuksinen näyttö.

 

2: Field of view (FOV) -asetusta kannattaa testailla, jos ajaa yhdellä näytöllä. Jos FOV on tosi paljon isompi kuin laskennallisesti oikea arvo, niin kuva vääristyy niin paljon, että auton liikkeiden havaitseminen vaikeutuu. Toisaalta yhdellä näytöllä laskennallisesti oikealla FOV-asetuksella näkyvyys on tosi rajallinen, ellei näyttö ole ihan massiivinen. Sen takia pitää löytää joku itselle sopiva kompromissi. Kolmen näytön setupilla tätä ongelmaa ei ole, koska voi käyttää oikeaa FOV:ia ja silti näkyvyys on hyvä. Melkeinpä kaikissa simuissa FOV:in oletusasetus on ihan liian iso tyypilliselle yhden näytön setupille, vissiin siksi, että niin saa paremmin ”vauhdin tuntua”. Valitettavasti FOV-asetukset on aika monessa simussa määritelty vielä tosi epäselvästi. iRacingissa löytyy options-valikosta kätevä FOV-laskuri. Seuraavalta sivulta puolestaan löytyy työkalu FOV-asetuksen määrittämiselle monissa muissa simuissa: http://www.projectimmersion.com/fov/index.php

Näyttö kannattaa myös tietysti tuoda mahdollisimman lähelle naamaa FOV:in maksimoimiseksi.

 

3: Kannattaa yrittää oppia muilta niin paljon kuin vaan mahdollista. Foorumeilta yleensä löytyy autojen säätöjä, videoita nopeista kierroksista ja kaikenlaisia muitakin ohjeita. Ja jos iRacingia ajaa, niin voi myös tietysti käyttää meidän tiimin sponsoria Virtual Racing Schoolia, josta voi saada henkilökohtaista opetusta huippukuskeilta ja vertailla telemetriaa. Lisäksi suosittelisin löytämään tiimin tai ainakin jonkun kaveriporukan, joiden kanssa voi yhdessä kehittyä.

 

Vapaa sana:

Kiitokset FiSRAlle kaikesta siitä työstä, minkä olette sim racingin eteen Suomessa tehneet!

Toukokuu

 Sim racing eSM 2018 karsinnat

• 13.05.2018 3/5 Monza
• 27.05.2018 4/5 Phillip Island

 

VRS GT iRacing World Championship

• 19.05.2018 4/8 Nurburgring 6H

 

iRacing World Championship Grand Prix

• 12.05.2018 5/14 Monza

 

Kaikkien Aikojen RalliSarja

• 26.04.2018 - 02.05.2018 4/12 Spring Gravel Rally
• 17.05.2018 - 23.05.2018 5/12 Gravel Grief Rally

Kaikkien Aikojen RalliSarja lähestyy jo kauden puoliväliä, ja kovimmat nimet alkavat erottumaan joukosta. Voittoja kauden viiden ensimmäisen kisan aikana on päässyt juhlimaan Miikka Turunen, Kim Eriksson, Joni Heikkinen sekä Riku Martikainen kahteen otteeseen. Viivalla on nähty 53 kuljettajaa ja pisteille on päässyt 23 eri kuljettajaa, voidaan siis sanoa että legendaarinen RBR elää ja hengittää edelleen hyvin.

Pistetilanne top5

1: Miikka Turunen 87p

2: Kim Eriksson 68p

3: Ossian Puhakka 62p

4: Riku Martikainen 58p

5: Joni Heikkinen 46p

Ylivoimaisesti kovin pistekeskiarvo on sijalla seitsemän olevalla Klaus Kivekkäällä. Vasta toukokuun kisoihin mukaan tullut Kivekäs ajoi kummassakin kilpailussa kolmanneksi ja otti power stageilta hyvät pisteet, ei siis tarvitse omata suuria ennustajanlahjoja veikatakseen Kivekkään nousevan mestaruustaistoon vielä kauden mittaan. Pistetilanne kokonaisuudessaan löytyy täältä. 

 

Trellet.net

• 03.05.2018 Ovaali 8/9 Jimm´s Cup Series by Logitech - Pocono Raceway
• 10.05.2018 Ovaali 9/9 Jimm´s Cup Series by Logitech - Kansas Speedway

Simumakasiini onnittelee Tommi Hahkaa mestaruudesta sekä kauden viimeisen kilpailun voittanutta Jaakko Mikkosta osakilpailuvoitosta! Jimm´s Cup Series by Logitech -sarjan lopullinen pistetaulukko löytyy täältä.

 

 

 Tommi Hahka

Jaakko Mikkonen

Kesäkuu

 

Sim racing eSM 2018 karsinnat

• 10.06.2018 5/5 Sebring

Sim racing eSM vuodelle 2018 on täällä! Viime vuoden tapaan kevään aikana ajetaan kaikille avoin karsintasarja, jonka perusteella kutsutaan kuljettajia myöhemmin vuoden aikana ajettavaan livefinaaliin. Tavalliseen tapaan kaikista osakilpailuista lähetetään livestriimit FSRC Twitch -kanavalla.

 

Kaikkien Aikojen RalliSarja

• 07.06.2018 - 13.06.2018 6/12 Rallye Sardinos

 Kaikkien Aikojen RalliSarja, eli KARS, palauttaa Richard Burns Rallyn jälleen simumaailman tietoisuuteen, ehkä isommin kuin koskaan aikaisemmin! Keskiviikkoiltojen livelähetykset ja suuret osanottajamäärät takaavat laadukasta ja jännittävää kilpailua ihan jokaiselle, niin katsojille kuin kuskeillekin. Eikä sarjan voittajalle luvattu palkintokaan ole sieltä huonoimmasta päästä, ei todellakaan. Sarjan voittaja pääsee nimittäin ajamaan ihan oikeaa ralliautoa Minna Sillankorvan ja Matti Alamäen opastuksessa! KARSsin ralleista saadaan livelähetys aina rallien päätöspäivänä kello 19 alkaen osoitteessa https://www.twitch.tv/striimit.

 

VRS GT iRacing World Championship

• 30.06.2018 5/8 Road Atlanta 3H

 iRacingin virallinen GT endurance maailmanmestaruussarja. Mukana maailman 50 kovinta iRacing tiimiä, muun muassa 2 täysin suomalaista tiimiä, Glacier North sekä Black Star Racing. Palkintopotissa 13 000 dollaria sekä iso määrä iRacing-krediittejä. Suorat lähetykset jokaisesta kilpailusta iRacing.com/live kello 16:45 alkaen.

 

iRacing World Championship Grand Prix

• 02.06.2018 6/14 Watkins Glen
• 16.06.2018 7/14 Silverstone

 iRacingin virallinen maailmanmestaruussarja, McLarenin 2015 vuoden F1 -autolla ajettavassa sarjassa 40 kuljettajan joukossa myös viisi suomalaista. Palkintopotissa 16 000 dollaria sekä iso määrä iRacing-krediittejä. Suorat lähetykset jokaisesta kilpailusta iRacing.com/live kello 16:45 alkaen.

 

iRacing Rallycross World Championship Series

• 22.06.2018 1/11 Daytona Rallycross Long
• 29.06.2018 2/11 Lucas Oil Raceway

iRacingin virallinen rallycrossin maailmanmestaruussarja. 23 Kuljettajan joukossa suomea edustaa Joni Heikkinen. Palkintopotissa iso määrä dollareita sekä iRacing-krediittejä. Suorat lähetykset jokaisesta kilpailusta iRacing.com/live yöllä kello 04:00 alkaen.

Sim racing on välineurheilua. Jotta voi pärjätä kilpailuissa, täytyy omistaa kalliit laitteet Direct Drive -ratin ja polkimien muodossa. Tietokoneessakin pitää olla ledeillä varustetut tuulettimet.

 

Vai onko tämä sittenkin vain harhakuva, voiko lajissa pärjätä ilman suurta rahallista panostusta? Antaako vastustajille kohtuutonta etumatkaa kierrosajoissa jos ajaakin toimistotuolissa istuen toimistopöytään kiinnitetyllä markettiratilla?  

 

Toimitus uskaltaa väittää, että lahjakas kuski pärjää ainakin tiettyyn pisteeseen asti melkein vehkeillä kuin vehkeillä. Tästä on todisteitakin. Kansainvälisissä kisoissa menestyvien kuljettajien joukosta löytyy kuljettajia jotka ajaa jo legendaariseksi tuotteeksi nousseella DFGT-rattipoljinyhdistelmällä, ja ajoipa Miika Haapanen tälläisellä yhdistelmällä toiseksi 2017 eSM -finaaleissakin.

 

Mutta ei tämä ole silti niin yksinkertaista. Vaikka toimistotuolilla ja vanhoilla suhteellisen halvoilla ajovehkeillä ajavia menestyviä kuljettajia löytyykin jonkun verran, kuka tietää olisivatko he vielä hieman parempia jos ajaisivat laadukkaimmilla välineillä?

 

Todella useasti kuulee tarinoita miten esimerkiksi iRacingissa kuljettajan tasoa mittaava iRating on lähtenyt jyrkkään nousuun uuden ratin, polkimien taikka laadukkaampaan näyttöön siirtymisen jälkeen. Monessa tapauksessa tason nousu selittyy varmasti ainakin osittain uusien välineiden johdosta tapahtuneella motivaation ja treenimäärien kasvamisella, mutta ehkä se ei ole ollenkaan huono syy päivittää ajovehkeitä laadukkaampaan suuntaan?

Keväällä 2017 perustetun, korkeatasoisten sim racing -tuotteiden maahantuontiin ja myyntiin keskittyneen SimGear Oy:n toinen perustaja / omistaja Juhani Salokivi, voiko välineitä päivittämällä saada oikeasti raakaa nopeutta ja tasaisuutta lisää?

 

Lyhyt vastaus on kyllä. Esimerkiksi enemmän kuormitusta (kg) käsittelemään pystyvä jarrupoljin parantaa voiman annostelun ja siten jarruttamisen tarkkuutta, kun verrataan ei-progressiiviseen kevyeen vastukseen. Käytännön esimerkkinä polkimiin liittyen, ei ole montaakaan viikkoa kun eräs suomalainen oikean elämän pikkuformulakuski rinnasti Heusinkveldin Ultimate polkimet tuntumaltaan lähes F4-auton polkimia vastaaviksi. Se on paljon sanottu, ja antaa osviittaa nykypolkimien tasosta. Rattipuolella taas Direct Driven eli ilman hihnoja tai ratastusta toimivan ohjausjärjestelmän edut ovat paitsi merkittävästi nopeampi ja tarkempi vaste käsiin, myös se, että vaste ei muutu. Nopea, täysin samana pysyvä vaste tuo sekä tarkkuutta että suoritusvarmuutta, ja myös auton parempi hallinta & spinnausten välttäminen ovat usein tuloksina DD-rattiin siirryttäessä. Perusrattien kohdalla jo pienempitehoiset - kylläkin halvemmat - moottorit edellyttävät hihnan/rattaiden käyttöä, mutta kestävyys, tarkkuus ja voiman määrä jäävät samalla kauas Direct Drivesta.

 

Entäpä jos harrastaja ei välitä niin paljoa omasta menestyksestä ja vauhdista, mitä järkeä on ostaa esimerkiksi hintavia Heusinkveldin polkimia taikka Direct Drive rattia, puhumattakaan paljon huonetilaa vievästä rigistä?

 

Rigi itsessään ei vie merkittävästi enempää tilaa, koska tyypillisen rigin koko on noin 50 x 150 cm. Mitä laitteisiin panostamiseen muuten tulee, niin ajamisen todentuntu ja fiilis nousevat laadukkailla polkimilla & ratilla aivan eri sfääreihin. Jokainen ei voi olla Räikkönen ja kuulua nopeimpaan 0,01 prosenttiin populaatiosta, mutta jos ja kun kilpaa-ajaminen kiinnostaa, niin fiiliksen merkitys on iso juttu. Kilpaa on mahdollista ajaa samantasoisia kuskeja vastaan, mikä tekee touhusta ehdottoman hauskaa. Kun lasketaan yhtälöön vielä se, että sim racing on real world racingiin verrattuna naurettavan halpaa, ja laadukkaat laitteet kestävät kovaakin käyttöä erittäin pitkään, on investointi perusteltavissa sekä itselle että mahdolliselle ‘hallitukselle’. Simukuski on myös huomattavasti keskimääräistä paremmalla tuulella (huom. saattaa vaikuttaa myös hallituksen tunnelmiin), kun laitteet sekä toimivat että kestävät. Henkkoht. nousen DD-rigistä edelleen hieman häkeltyneenä: vasteen nopeus, voima ja tarkkuus ovat niin vakuuttavia.

 

Vaikka harrastukset perinteisesti vie kaiken ylimääräisen rahan, voisi tässä tapauksessa siis kuvitella että laadukkaat tuotteet maksaa itsensä pikkuhiljaa ainakin osittain takaisin paremmalla kestävyydellä verrattuna markettituotteisiin. Mutta puhutaan silti isoista rahoista, onko harrastajalla Suomessa mahdollisuutta päästä testaamaan eri tuotteita ennen ostopäätöstä, vai täytyykö vain luottaa vakuuttaviin markkinointipuheisiin ja tuotearvosteluihin?

 

SimGear avaa tilan laitteiden kokeilemista varten Helsinkiin kesäkuun alussa - tarkemmin Pikku Huopalahteen osoitteeseen Tilkankatu 16. Testaamaan pääsee lähtökohtaisesti koko valikoimaa - suosituimpia tulevat varmasti olemaan Direct Drive -järjestelmät, polkimet ja itse rigirungot penkkeineen. Jos asiat menevät suunnitellusti niin myöhemmin testattaviksi saadaan myös niin sanotut motion rigit eli sim racing käyttöön suunnitellut liikealustat.

 

 

 

Niin, ne Direct Drive -järjestelmät. Markkinoilla tuntuu olevan myynnissä monenlaista systeemiä eikä perustallaaja välttämättä tiedä mitä kannattaa ostaa. Monimutkaisiltakin saattaa järjestelmät vaikuttaa.

SimuCUBE:a kehittävän Granite Devicen Mika Takala, pystyykö Direct Drive -järjestelmän toimintaperiaatetta ja eri komponenttien tarpeellisuutta selittämään mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa siten, että aloittelevakin simukuski ymmärtää mitä kaikkea pitää hankkia saadakseen täydellisesti toimivan systeemin?

 

Nopeasti selitettynä SimuCUBE ohjaa servomoottoria, jossa ratti on kiinnitettynä suoraan servomoottorin akselille. Siitä termi suoravetoinen, ei hihnoilla tai rattailla tehtyä vaihteistoa välittämässä voimia. Soveltuvia ratteja sekä käyttöön soveltuvia servomoottoreita on monia markkinoilla. Moottorin valintaan liittyy oleellisimmin halutun maksimiväännön määrä.

Yksinkertaisimmillaan tarvitsee hankkia vain valmiiksi rakennettu ja testattu SimuCUBE-yksikkö, jonka mukana toimitetaan käyttöön soveltuvaksi todettu servomoottori sekä kaikki tarvittavat kiinnitykset ratin moottoriin kiinnittämistä ja moottorin pöytään asentamista varten. Jos ratti ei kuulu pakettiin, niin sopivia standardilla pulttijaolla olevia ratteja löytyy niin simulaattorikäyttöön erikoistuneista liikkeistä, mutta myös autotarvikekaupoista.

Useimmat kuitenkin haluavat hankkia ratin, jossa on vaihdevivut sekä nappuloita. DIY henkiset saattavat tehdä vaihdevivut ja nappulat rattiin itsekin, mutta soveltuvia vaihdevipu- ja rattiyhdistelmiä saa monelta toimittajalta ja näiden jälleenmyyjiltä ympäri maailmaa. Laitteiston muunneltavuuden vuoksi moni myös hankkii pikakiinnityksen ratille, joka mahdollistaa ratin helpon ja nopean vaihdon toisen malliseen. Tällä mahdollistetaan se että käyttäjä voi käyttää esimerkiksi formulakisassa formularattia ja Nascar-kisassa isompaa rattia. Vaikka laitteiston muunneltavuus on hyvästä, niin on kuitenkin helpointa hankkia aluksi jokin keskikokoinen, mahdollisimman yleiskäyttöinen ratti harrastuksen alkutaipaleelle.

 

Foorumeilla törmää monesti väitteeseen jonka mukaan Direct Drive -systeemit olisi lähestulkoon elinikäisiä, eli luotettavuudesta ei tarvitsisi olla koskaan huolissaan, pitääkö tämä paikkansa?

 

Yleensä suosituista markettirattiohjaimista hajoavat tai väsyvät ahkerassa harrastuskäytössä ensin liikkuvat osat, kuten hihnapyörät sekä rattaat. 24/7 toimivien tehtaiden tuotantolinjoja pyörittämään tarkoitetut servomoottorit on kaikilta liikkuvilta osiltaan (laakerit) mitoitettu niin rajuun käyttöön, että simulaattorikäytössä ne eivät juurikaan kuormitu. Rattia saisi veivata todella kauan, jotta laakerit kuluisivat. Myös lämmön suhteen ei tule ongelmia. Elektroniikan suhteen SimuCUBE:n IONI servo-ohjain on myös alunperin suunniteltu paljon vaativampaan käyttöön kuin mitä se kohtaa simulaattorikäytössä.

 

Oletettavasti suosittelet eri systeemeistä SimuCUBE:a. Suomalaista tuotetta on tietysti aina hyvä suosia, mutta miksi SimuCUBE on markkinoiden paras systeemi harrastajalle käytännössä?

 

Erittäin hyvä kysymys. SimuCUBE -järjestelmä on muunneltavuudeltaan markkinoiden monipuolisin, sillä SimuCUBE:ssa käytetty IONI servo-ohjain on lähtökohtaisesti teollisuuden high-end tuotteena tehty ajamaan mahdollisimman laajaa skaalaa markkinoilla olevia kestomagneettimoottoreita. Käytännössä kuitenkin seikat mitkä selkeimmin vaikuttavat, on se että ohjain on erittäin nopea ja hyvin pieni kohinaltaan. Huonommat moottorinohjaimet kohisevat niin paljon että se tuntuu moottorin akselilta rattiin asti. Näin ei ole SimuCUBE:ssa, vaan ohjain on käyttäjälle läpinäkyvä. Itse moottorinohjaimeen on myös kehitetty fysikaalisia effektejä, kuten kitka, vaimennus ja inertia, joita ilman ratin oikeanlaisen tuntuman mallinnus olisi mahdotonta. Lisäksi järjestelmää kehitetään edelleen aktiivisesti.

Yksi tärkein SimuCUBE:n muista tuotteista erottava ominaisuus on eräiden simulaattoreiden matalan päivitystaajuuden ongelmia korjaava Reconstruction Filter, joka siloittaa simulaattorin tuottaman vääntökomennon sahalaitaisuutta tasaisemmaksi. Myös simulaattoreiden DirectInput-rajapinnan kautta luotuja effektejä ja niiden voimia pystyy säätämään yksityiskohtaisesti, vaikka itse simulaattori ei siihen tarjoaisikaan mahdollisuutta. Käsityksemme on, että näiden kaikkien yksittäisten ominaisuuksien yhdistelmästä johtuen tuotteen voimapalautteen laatu on hyvin monien testaajien toimesta todettu markkinoiden parhaaksi, joka peittoaa myös useita tuhansia euroja kalliimmat markkinoilla olevat järjestelmät.

 

Tarinaa riittäisi vielä vaikkapa näytöt vs virtuaalilasit -asetelmasta vaikka kuinka paljon, mutta ehkä jätämme sen ensi kertaan. Yhteenvetona voinemme todeta että ledeillä varustetut tuulettimet tietokoneessa ei ole ihan pakolliset, mutta näyttäähän ne pimeässä huoneessa paikoitellen todella hyvältä.

• Olli Pahkala ajoi simulaattoreilla itsensä ulkomaille ja pihaan Ford Mustangin
• Suomalaiskuljettaja kiinnitettiin Williamsin virtuaalitalliin
• Williamsin suomalaisella simukuskilla hommat isollaan - tehdasvierailu tulossa
• Kaksi suomalaista jatkoon F1 Esportsissa
• Joona Pankkonen ajoi DiRT-pelin maailmanmestariksi
• eSM 2018 -sarjan palkinnot julki
• Fanatecilta vihjaileva video, 13.7 Direct Drive ratin julkaisu?
• Simulaattoreiden avulla voi kehittyä kilpakuljettajana - Team Redlinen kuljettajat kertovat miten

 

Uskalla yrittää

Noniin. Ihan ensinnäkin: Kyllä, tiedän että otsikko kalskahtaa työkkärin esitteeltä. Se tuoksahtaa hieman työryhmän keksimältä, sopivan kannustavalta tunnuslauseelta, jolla pyritään saamaan lukijan itsetuntoa hieman ylemmäksi.

Se ei ollut tarkoitus.

Se kuitenkin on, no, sopiva otsikko. Eli antakaa sille mahdollisuus. Ja antakaa minulle mahdollisuus, niin kerron miksi.

Kiitos.

Mitä ylemmäksi kuljettajan taso kohoaa, sitä yleisempää on erikoistuminen. Ja siinä ei sinänsä ole mitään väärää: Maalaisjärkikin sanoo että mitä paremmin tunnet työkalusi, sen suurempi on mahdollisuutesi käyttää sitä oikein. Ja paras tapa oppia tuntemaan se on vilkas käyttö. Ei siinä mitään.

On kuitenkin tavallaan surullista huomata, kuinka moni kieltäytyy hyvästä kilpailusta antamatta sille mahdollisuutta. Lotus 49 on yksi sim racing -maailman haastavimmista autoista, ja sarja saa hyvänä päivänä pari tusinaa kuljettajaa. Sekin vaatii lähetyksen. Voittoon kykenevien määrän voikin sitten laskea yhden käden sormilla.

Eikä kyse ole pelkästään tuosta sarjasta. On monia muitakin autoja, joita harva on edes ajanut. Yksi syy on toki hinta. Kukaan ei halua suin päin investoida rahaa sisältöön, jota ei välttämättä pääse koskaan ajamaan tosissaan. Mutta kolikolla on myös toinen puoli, ja se on uskoakseni pelko.

Ennen kuin jatkan pidemmälle: Myönnän suoraan että lukeudun tähän kastiin itsekin. En ole koskaan ajanut esim. nykyisen sukupolven F1-autoa virallisessa kilpailussa. Se on pölyttynyt polygonitallissani kohta kaksi vuotta. Sama pätee LMP1-kalustoon. Ja GTO-Audiin. Lista on lyhyt, mutta silti mainitsemisen arvoinen. Lista autoista, jotka olen jättänyt unholaan kauan sitten onkin sitten pitkä. Ja hetken mietittyäni, syykin on selvä. Menetyksen pelko. Pärjäämättömyyden pelko.

Monesti tulee mietittyä, että autoa x tai sarjaa y olisi mukava kokeilla. Mutta realiteetit ja menestyksenhalu nousevat usein esteeksi. Se, tai puhdas laiskuus. En tahdo ajaa sarjaa, missä tiedän etten voi realistisesti kamppailla voitosta. En halua numerosarjan nimeni vieressä pienenevän vain siksi että saisin nauttia hetken huumasta, joka kuitenkin muuttuisi turhautumiseksi tosiasioiden näyttäessä rumia kasvojaan.

Mutta viime aikoina ajattelutapani on alkanut muuttua. Tähän suurimpana kimmokkeena on, no, sanotaan se suoraan: Muut pelit. Ja muut simut. Olen kokeillut erilaisia autoja eri radoilla, hypännyt eri kilpailuihin, ja vaikka voittamaan lähdetäänkin, olen myös löytänyt jotain minkä uskoin kadottaneeni kauan sitten.

Ajamisen nautinnon.

Tiedän myös, että moni yhteen sarjaan keskittyvä kuljettaja nauttii ajamisesta, eikä ota turhia paineita. Se ei kuitenkaan ole taito, joka meiltä kaikilta löytyy. Vaatii vakuuttelua, että saa jonkun tarttumaan hetkeen ja tulemaan kilpailuun mukaan. Vaikka kuinka lupailisi valmiita säätöjä ja ilmaisia vinkkejä.

Tämä onkin oikeastaan rohkaisu, ja samalla pieni henkilökohtainen haaste.

Aion ajaa ensi kaudella iRacingissä 12 eri viikolla 12 eri sarjaa. Vähintään. Sarja per viikko. Ehkä useampiakin, jos sille päälle satun. Haluan sinut mukaan ajamaan kanssani. Ja pyytämään kaverisikin. Tulkaa ajamaan. Ihan rohkeasti. Uskalla yrittää.

Ensi kertaan!

---