Atlanta Motor Speedway, USA. Kaikkiaan 28 kuljettajaa lähtee tavoittelemaan ensimmäistä kiinnitystä Digital Rallicross SM-finaaleihin Jyväskylään. Ennakkosuosikit ovat kokeneita MM-sarjan konkareita, mutta mahdollisia yllättäjiäkin löytyy. Paikkoja on jaossa 15 kappaletta, aikaa neljä osakilpailua. Rapa roiskuu, kura ja autot lentävät, kilpailu on tiukkaa ja kiihkeää. Mutta hetkinen - mistä oikein on kyse? Eiköhän oteta selvää!

Kuten johdannossa mainittiin, on kyseessä karsintasarjan ensimmäinen osakilpailu. Toisin kuin perinteisen moottoriurheilun puolella, on FiSRA:n kansallisissa ratasarjoissa erikseen karsintasarja sekä finaali. Ensimainittu on nimensä mukaisesti tapa ansaita osallistumisoikeus livetapahtumaan. Rallicrossissa finaalipaikkoja on kaikkiaan 16 kappaletta, joista yksi on perinteisesti varattu puolustavalle mestarille, aivan samoin kuin Digital Racing eSM:n puolellakin. Tommi Hallman pääsee siis puolustamaan titteliään ilman murheita karsinnoista; haastajien pitää oikeutensa ansaita.

Karsintasarja käsittää kaikkiaan neljä osakilpailua, ja jokaisesta pääsee voittaja suoraan SM-finaaliin. Loput paikat ratkaistaan karsintasarjan loppupisteiden perusteella. Yksinkertaista, eikö?

Älä huoli, nyt päästään sitten siihen mielenkiintoiseen osaan: Jokainen kilpailu koostuu useasta vaiheesta. Eli ei, valitettavasti radalla ei nähdä 28:aa (tai 16:sta) rallicross-tykkiä taistelemassa voitosta, ainakaan samanaikaisesti. Siinä loppuisi kesken niin tila, lähtöruudut, kuin tuomariston työtunnitkin.

Kilpailuformaatti

Jokainen osakilpailu alkaa lauantain esikarsinnoista, jotka toimivat samoin kuten ratapuolellakin: Kuljettajilla on päivä aikaa liittyä palvelimelle ja ajaa neljä aikakierrosta. Nopein lasketaan, ja osallistujamäärä on teoriassa rajaton. 28 parasta etenee sunnuntain kilpailuun, joka puolestaan alkaa omalla, erillisellä aika-ajollaan.

Tähän yhtäläisyydet ratahommien kanssa sitten loppuvatkin.

Sen sijaan että ryhmityttäisiin joko lämmittelykierrokselle tai lähtöruudukkoon, jaetaankin kuljettajat crossipuolella alkueriin. Niitä on neljä kappaletta, jokaisessa seitsemän kuljettajaa siten, että aika-ajon neljä parasta ovat omien eriensä paalulla. Voittajat menevät suoraan finaalilähtöön, loput kuskit jaetaan keräilyeriin. Niitäkin on neljä, mukana kuusi kaveria per erä. Pituus on sama, seitsemän kierrosta. Taas kerran voittajat menevät finaalilähtöön, muut puolestaan siirtyvät tässä kohtaa laulukuoroon.

Eli, jokaisessa osakilpailussa on aika-ajo, neljä alkuerää, neljä keräilyerää, ja lopuksi 10 kierroksen finaalilähtö. Kahdeksan kuljettajaa, yksi voittaja. Yksinkertaistettuna: Voittaja menee aina jatkoon; alku- tai keräilyerissä jatko tarkoittaa paikkaa finaalilähdössä, finaalilähdössä puolestaan paikkaa SM-finaalissa.

Ote Digital Rallicross SM 2022 -sääntökirjasta. Radan käyttöaste viittaa käytännössä kulutukseen; rata "lanataan" uusiksi ennen aika-ajoja sekä keräilyeriä.

Jokeri-pokeri-poks, tai "Mutta eihän tuo ole lisälenkki!"

Joku sääntöihin tutustunut (hienoa työtä!) saattoi havahtua sanasta "lisälenkki", varsinkin jos on tutustunut Atlantaan ja muihin jenkkiratoihin. Amerikassa puhutaan jokerista, mutta ajatus on sama: Kuljettajan on pakko ajaa vaihtoehtoista reittiä yhdellä kierroksella, jokaisessa lähdössä. Ero jokerin ja lisälenkin välillä onkin se, että ensimainittu on yleensä nopeampi, kun taas lisälenkki nimensä mukaisesti hitaampi.

Perinteisesti kärkikuljettaja käyttää jokerinsa heti alussa, jotta pystyy varmistamaan itselleen tyhjän radan ja edullisen aseman. Silloin kohtalo on yleensä omissa käsissä. Lisälenkin tapauksessa johtaja yleensä odottaa viimeiselle kierrokselle. Taktisesti tavoitteena on ajaa mahdollisiman nopeasti, eikä jäädä toisen kuljettajan taakse jumiin. Kuten missä tahansa kilpa-autoilussa, on ohittaminen aina työn takana, mutta rallicrossin luonteen vuoksi piirre korostuu entisestään. Lisäksi kilpailut ovat lyhyitä ja intensiivisiä, joten pienikin aikatappio voi olla ero erävoiton ja katkeran karsiutumisen välillä.

Tämän vuoden karsintasarjan kolme ensimmäistä osakilpailua ovat Yhdysvalloissa, joten siellä käytetään jokeria. Lisälenkki puolestaan tulee kuvaan Brands Hatchissä. Osalla radoista ero normaaliin kierrokseen on kovin pieni, kun taas toisissa se voi olla yli viisikin sekuntia. Jos kuulostaa monimutkaiselta, niin älkää huoliko, sillä lähetyksessä teidät pyritään kuitenkin pitämään kartalla tapahtumista.

Kalusto

Sitten niihin autoihin! Moni saattaa rallicross-auton nähtyään huomata, ettei se ulkoisesti juurikaan eroa ralliautosta. Siivekkeet saattavat olla isommat, ja säännöt virittämisen suhteen löyhemmät, mutta moni ralliauto on vuosien saatossa osoittautunut myös varsin päteväksi crossiaihioksi. Valmistajat kuten Subaru ja Ford ovatkin sorateiden sankareiden edesottamuksia seuraaville erittäin tuttuja.

iRacingissä on tällä hetkellä kolme täysiveristä rallicross-autoa, jotka perustuvat jo edesmenneen GRX-sarjan (Global Rallycross) kalustoon. Ne ovat Volkswagen Beetle, Ford Fiesta, ja Subaru Impreza WRX. Jos nimet saivat innostuksesi lopahtamaan, niin tuodaan se takaisin mainitsemalla, että jokaisesta löytyy yli 600 hevosvoimaa! Autot ovat luonnollisesti joka kulmasta raapivia, eli ainakin vetopito on taattu. No, asvaltilla.

Erikoista GRX-sarjan ja täten myös iRacingin rallicross-kalustossa on renkaat. Sarjan oli tarkoitus olla helposti lähestyttävä, joten autoissa ei ole alla kotimaisilta tai Euroopan radoilta tuttuja soranakkeja. Ehei, kilpaa ajetaan paremmin asvaltille soveltuvalla kuvioinnilla ja seoksella. Se puolestaan tekee ajosta teoriassa näyttävää, mutta käytännössä sivuluisujen minimointi ja tarkat linjat ovat kaiken a ja o. Jos joku miettii varsin ujoja luistokulmia, tuossa on siihenkin kysymykseen vastaus.

Siitä huolimatta kilpailut tuppaavat olemaan varsin jänniä. Autoja ei missään nimessä ole helppo ajaa kovaa; itse asiassa siihen vaaditaan erinomainen ymmärrys sekä veto- että sivuttaispidosta. Lisäksi linjatarkkuus nousee arvoon arvaamattomaan, mutta autot käyttäytyvät tehonsa ja alustansa puolesta kovin eri lailla kuin rata-autot. On olemassa kuljettajia, kuten vuonna 2019 iRacingin rallicrossin MM-sarjan eli iRX:n voittanut Sami-Matti Trogen ja kaksinkertainen MM-mitalisti Joni Heikkinen, jotka taitavat sekä nopean rata-ajon että rallicrossin salat, mutta yleisesti ottaen kummassakin lajissa menestyminen on erittäin harvinaista.

Tästä päästäänkin hyvällä aasinsillalla sarjan tärkeimpään asiaan, eli...

Kuljettajat

Tuossa aikasemmin mainittiinkin kolme nimeä: Tommi Hallman, Sami-Matti Trogen, ja Joni Heikkinen. Heistä yksikään ei osallistu karsintasarjaan. Tommi pääsee siis suoraan finaalin, Sami-Matti on Walkenhorst Motorsportin palkkalistoilla Saksassa ajamassa GT-kilpailuita, Joni puolestaan toimii sarjan päätuomarina.

Siitä huolimatta taso on luvattoman kova.

Vanha sanonta "laatu korvaa määrän" pitää tässäkin kohtaa paikkansa. Sarjaan on ilmoittautunut 36 kuljettajaa, joista 1/4 (!) on joko nykyisiä tai entisiä MM-sarjan kavereita. Suomalaiset ovatkin lajin kirkkaimmalla huipulla; onkin pienoinen ihme, että ainoastaan kerran on maailmanmestaruus härmäläisille siunaantunut.

Ehdottomasti kovimmalla tasolla operoi puolustava MM-hopeamitalisti Jonne Ollikainen. Hän ei avauskilpailussa Atlantassa ole mukana, mutta pystynee loppukaudella kohtuullisen helposti lunastamaan matkalippunsa Jyväskylään. Hän on myös Tommi Hallmanin, puolustavan mestarin tallikaveri. Yhdessä he muodostavat SET Esportsin kivenkovan kaksikon.

Sen jälkeen seuraa liuta nimiä, jokainen heistä paitsi kykenevä osakilpailuvoittoihin, myös aikanaan haastamaan Hallmanin SM-kultamitalista.

Ensimmäisenä mainittakoon Jarno Leskinen. Vasta 13-vuotias naantalilainen ihmelapsi ajoi viime vuonna esikoiskaudellaan MM-sarjan 8. sijalle, eikä meno siitä liene hirveästi hellittänyt. Kuuluisan Williams-tallin esports-tiimiin kiinnitetty nuorukainen on osoittanut nöyrää mutta määrätietoista asennetta lajiin, ja asiantuntijat uskovatkin ettei kehityskäyrän huippua ole vielä nähty. Se voi puolestaan johtaa vielä vaikka mihin.

Rasmus Tuominen ei hänkään ole iällä pilattu; ei, vaikka suurin osa tunteekin olonsa fossiiliksi kun yläasteikäiset jantterit alkavat hyppimään nenille. 21-vuotias mänttäläinen on nuoren uransa aikana menestynyt niin kartingissa, pienemmissä rataluokissa, kuin myös rallicrossin parissa. Tämä vuosi alkoi Lamborghinin ratissa Portugalissa, joten vientiä riittää. Nuorukainen tuli simujen pariin vakavasti muutama vuosi sitten, ja on kykynsä jo näyttänyt. Epäonneakin on matkalle mahtunut, kuten monille muillekin, mutta 12. sija tämän vuoden MM-sarjassa kertoo jotain miehen tasosta.

Pitkätukkainen ja taalakaukaloista tuttua nelosketjun rouhijaa muistuttava Otto Taskinen puolestaan valloitti katsojien sydämet jo ensimmäisenä vuonna. Kuopiolainen tykkää raskaasta musiikista, eikä kaasujalkakaan ole sieltä kevyimmästä päästä. Mies on yhtä onnekas kuin Aku Ankka konsanaan, mutta jaksaa vuosi toisensa jälkeen yrittää. Se on myös välillä johtanut tuloksiin: Vuonna 2019 lohkesi uran ensimmäinen MM-sarjan osakilpailuvoitto Lucas Oilin radalta - vieläpä tulokaskaudella! Loppupisteissä tuli viides sija; taakse jäivät niin tuleva suomenmestari Hallman kuin tulevat maailmanmestarit Yohann Harth ja Jon Robertsonkin. Sen jälkeen moukkua on tullut kohtuuttoman paljon, mutta suomalaisessa seurassa lienee ajotapa siistimpää, ja näin pääsee Taskinen tuomaan vahvuutensa esille. Saa nähdä, mihin se riittää.

Muista MM-sarjan kavereista voitaisiin myös turista vaikka kuinka pitkään, mutta jätetään tarkemmat kuljettajaesittelyt myöhemmäksi. Viime vuonna Digital Racing eSM-finaalissakin nähty Toni Lähteenmäki ajoi viime vuoden MM-sarjassa käsi paketissa itsensä varsin monen lajia seuraavan tietoisuuteen, ja on nytkin luonnollisesti SM-karsinnoissa mukana. Neljännen polven autourheilijasta voitte lukea tarkemmin täältä. Kansainvälisiltä radoilta ovat kokemusta vaihtelevalla menestyksellä hankkineet myös Tommi Nukarinen, "se toinen nuorukainen" Aatu Hakalehto, sekä Johannes Vähänen. Viime vuonna sarjan väliin jättänyt Tommi Mäkinen oli myös 2020 mukana, mutta menestys jäi rallin puolelta paremmin tunnetulta Mäkiseltä haaveeksi. Todettakoon kuitenkin, että kyseessä on jannu jolta löytyy vyöltään startteja mm. Ralli SM:n parista, ja Richard Burns Rallyn eli RBR:n puolella hän on yksi maailman ehdottomia kärkinimiä. Ja ei, hän ei ole voittanut Mitsubishillä maailmanmestaruutta, vaikka nimi tutulta kuulostaakin.

Haastajaosastolta löytyy nimiä jos jonkinlaisia. Osa heistä on hieman tuntemattomampia, mutta toisilta löytyy vyön alta jo melko koviakin kansallisen tason näyttöjä.

MM-kuskien takana kuudenneksi esikarsinnassa ajanut Tatu Siipola on ehdottomasti yksi heistä. Sarjassa kommentaattorina toimivan, itsekin tiettävästi ohimennen lajiin tutustuneen Matti Alamäen X-R'cer junioriakatemiaan yhdessä Joona Ojalan sekä Joonatan Ylilammin kanssa kiinnitetty Siipola ajoi loppuvuodesta 2021 FinRX-sarjan voittoon. Nyt on aika ottaa askel eteenpäin, ja tavoitteena lieneekin paikka SM-finaalissa. Vähempään tuskin on tyytyminen. Samaa lähtevät hakemaan myös hyvin kansallisesti menestynyt Atte Nykänen, ajoittain vakuuttavia näyttöjä antanut Sakari Koskimaa, sekä paremmin ratapuolelta tunnettu Kim Eriksson. Heistä jokainen lähtee ensisijaisesti hakemaan kansainvälisten kuskiemme päänahkoja, mutta keskinäinenkin kilpailu on varmasti kovaa. Crossi on herkkä laji, jossa sattuu ja tapahtuu yhtä sun toista. Puhdas vauhti tarvitsee kaverikseen myös viileän pääkopan, erinomaisen pelisilmän, ja myös ripauksen neliapiloita sekä hevosenkenkiä.

Aikataulu, kilpailukalenteri, ja miten voit voittaa Logitechin rattipoljinsetin!

Kausi alkaa siis tänään, 10. huhtikuuta ja jatkuu seuraavasti:

24.4. Lucas Oil Raceway

8.5. Sonoma Raceway

22.5. Brands Hatch Circuit

Suoraa lähetystä pääsette seuraamaan allaolevista linkeistä kello 19:00 alkaen. Kuten jo vuosien ajan, on Yle nytkin vahvasti auttamassa suomalaista sim racingiä, joten kilpailut nähdään sekä heidän Twitch-kanavansa että Areena-suoratoistopalvelun kautta.

Sarjassa on yhteistyökumppaneina mukana myös Logitech, Webasto, sekä Fixus - toisin sanoen yritykset, jotka myös omalta osaltaan mahdollistivat Digital Racing eSM:n tämän vuoden osalta. Sarja on Autourheilun Kansallisen Keskusliiton AKK:n virallinen suomenmestaruuskilpailu.

Mutta hetkinen, enkös maininnut jotain jostain rattipoljinseteistä? No kyllä vain!

Logitech, kuten mainittu, on sarjoissamme vahvasti mukana. Niinpä meille on avautunut mahdollisuus lahjoittaa 2kpl heidän rattipoljinsettejään jokaista karsintasarjan osakilpailua kohti - siis yhteensä 8 kappaletta! Ai, mitenkö pääset osallistumaan? Se on helppoa. Jaa joko tämä twiitti (paina retweet-nappia) tai Facebook-päivitys (share), ja olet arvonnassa mukana. Yksinkertaista, eikös? Olemme voittajiin yhteydessä henkilökohtaisesti.

Ei muuta kuin kaasu pohjaan ja lykkyä tykö - tänään mennään!