Suloinen sunnuntai! Tänä iltana päästään jälleen kerran jännittämään Digital Racing eSM-karsintasarjan tapahtumia. Kahden uuden radan jälkeen vuorossa on jotain tuttua, muttei suinkaan turvallista. Spa-Francorchampsin rata tuskin sen kummempia esittelyjä kaipaa, muttei se tarkota ettäkö kilpailu olisi läpihuutojuttu. Päin vastoin, sillä juuri täällä on nähty eräät lajin historian parhaimmista taisteluista. Muistatteko vielä, kun Klaus Kivekäs ja Tommi Hahka ajoivat rinnakkain pitkin Kemmelin suoraa, joukossa aimo liuta muita sen ajan kärkikuljettajia? Entäpä Matti Kaidesojan huikea jahti matkalla kohti hänen ensimmäistä suomenmestaruuttaan, kilpakumppaneinaan Riku Alatalo ja Kim Eriksson? Parin vuoden hiljaiselon jälkeen on eSM-karavaani palannut Ardennen metsään; on aika kirjoittaa uusi kappale, ja antaa uuden sukupolven sankareille mahdollisuus vanhan koulukunnan veteraaneja vastaan. Siitä puheen ollen, tämänhän on tarkoitus olla kilpailuennakko, joten eiköhän mennä itse asiaan...

Esikarsinnan tuloksia lueskellessa ei voi kuin ihmetellä. Ei niinkään kärkiporukkaa; Oskari Rinne on ollut kärkitaisteluissa mukana jo vuoden ajan, joten hänen nimensä näkeminen listan ylimpänä tuskin yllättää ketään. Atte Kauppinen tiedetään varsin nopeaksi, ja Matti Kaidesoja... Niin, no, lapualaisen saavutuksethan tiedetään!

Aikoja kannattaa kuitenkin tarkastella hieman lähemmin. Rinne ajoi siis esikarsinnan nopeimmaksi, onnistuen kiertämään seitsemän kilometriä (ja neljä metriä, tai kaksi Valtteri Alanderia) pitkän radan aikaan 2:01,391. Se on neljä sekunnin sadasosaa vikkelämmin kuin Kauppinen, ja viisi parempi kuin Kaidesoja. Sijalle 40, ja samalla viimeisenä kilpailuun mukaan ehätti puolestaan Jussi Kataja, jonka noteeraus kirjataan 2:02,220.

Kyllä, koko 40 kuljettajan porukka mahtui taas sekunnin sisään. Käsittämätöntä. Toki Spa, kuten alussa mainitsin, on ratana todella tuttu. Pelkkä tieto siitä, minne mutkat kääntyvät tai aavistus nopeasta ajolinjasta ei kuitenkaan tällä tasolla riitä: Täytyy osata myös laittaa auton säädöt parhaaseen mahdolliseen kuosiin. Myös paineensietokyky nousee tiukassa esikarsinnassa arvoon arvaamattomaan; vaikka kierroksia onkin neljä, rupeaa kovassa paikassa kokeneemmankin kuskin jalka varmasti väpättämään.

Noin tasainen porukka nostaa paitsi varsinaisen aika-ajon merkitystä, myös kysymyksiä kilpailutaktiikoista. Uskoisin tuttujen nimien oleman vahvoilla kahden kierroksen rykäisyssä, eikä kilpailun alkuvaiheillakaan suuryllätyksiä varmaankaan nähdä. Spassa on siitä huolimatta mukana muutama muuttuja, joihin on tässä vaiheessa hyvä paneutua.

Ensimmäinen niistä koskee säätöjä: Lähteäkö matkaan aggressiivisella siivellä ja panostaa suoranopeuteen, vai luottaa kierrosaikoihin? Toisaalta varsinkin tyhjässä ilmassa ja radan kakkossektorilla tulee mutkanopeus olemaan kaikki kaikessa, mutta se saattaa koitua turhaksi mikäli Kemmelin ylämäkisuoralla tulee koko porukka imuista edelle. Varsinkin aika-ajon epäonnistuessa on tärkeää, että pakan läpi pääsee luovimaan jäämättä "jumiin" johonkin tiettyyn taisteluun.

Toinen kysymysmerkki on ehkäpä moottoriurheilumaailman kuuluisin mutka: Eau Rouge (ja Raidillon, koska tästä joku alkaa kuitenkin muuten nillittämään). Ei olisi ensimmäinen eikä toinen kerta, kun tuossa huippunopeassa ylämäkiässässä kolisee. Se ei tarvitse kuin yhden kaverin, jolla rohkeus ylittää ajotaidon, ja suma on valmis. Siihen puolestaan on hyvin vaikea etukäteen vaikuttaa. Paikan riskit toki tiedetään, mutta ne myös houkuttelevat yltiöpäisimmät kaverit hakemaan sitä viimeistä sekunnin sadasosaa.

Kolmas - ja viimeinen - on puolestaan kilpailun luonne. Kuten Daytonassa, myös Spassa pakan ennustetaan pysyvän kohtuullisen hyvin kasassa. Kuten Daytonassa, voi tuo ennustus osoittautua vääräksi, varsinkin siinä vaiheessa kun varikkostopit tulevat eteen. Mutta jos kärjessä ruvetaan nahistelemaan, nostaa opportunismi päätään hyvinkin herkästi. Se puolestaan yleensä johtaa sekä hienoihin että huonoihin ratkaisuihin, sekä kuljettajasta että tilanteesta riippuen. Yllätyksiäkin voidaan nähdä, mikäli matkavauhti sen vain sallii. Ohituspaikkojahan täältä ei puutu...

Oli miten oli, tulee sopeutumis- ja mukautumiskyky olemaan tänään tärkeässä osassa. On toki mahdollista, että yksi tai kaksi kuljettajaa painelevat muilta karkuun heti alussa ja ratkaisevat kilpailun keskenään, mutta siihen en jaksa kuitenkaan uskoa. En, vaikka se ollaan nähty aikaisemminkin.

Ketä tämä sitten suosii?

Ei varsinaisesti ketään. Olosuhteethan ovat samat kaikille.

Okei, muotoillaan kysymys paremmin: Ketkä ovat kilpailuun lähtiessä vahvimmilla?

No, jos veikkaus kohdistuu kokemukseen, ei se varmastikaan kovin kaukana ole. Matti Kaidesoja on voittanut täällä ennenkin. Hän oli myös silminnähden helpottunut Hungaroringin kolmossijasta; viime kaudet ovat olleet vaikeita. Ei sovi unohtaa myöskään Antti Aholaa, joka on hankkinut mainetta GT-autoilla, ja täten tietää sekä tämän radan että tiukkojen taisteluiden metkut. Kuten viimeistään viime vuoden eSM-finaalissa nähtiin, hän on myös täysin valmis heittämään itsensä täysillä likoon taistelussa kuin taistelussa, joka voi olla odottamaton vahvuus mikäli muut kuljettajat päättävät vain varmistaa pistepottinsa. Sama pätee toki myös taistelukumppaniin vuoden takaa; Oskari Rinne ei ole mies, joka antaisi yhtäkään sijaa ilmaiseksi.

Oskari Rinne ylsi Span esikarsinnan nopeimmaksi. Miten käy itse kilpailussa? Kuva: Iku Merikalla/FiSRA

Kärkiporukan ulkopuolelta nostaisin esiin muun muassa Jarno Sippolan. Vaasalainen on yleensä fiksu kuski ja osoitti varsin vauhdikasta menoa pari vuotta takaperin. Sittemmin mies on hiipunut, mutta 12. sija esikarsinnassa oikeuttaa mainintaan tässäkin artikkelissa. Jos Blue Rose Teamin luottokuski yltää aika-ajoissa samankaltaiseen vauhtiin, on kilpailussa aivan kaikki mahdollista. En jättäisi myöskään Miika Haapasta laskuista ulos; tulokset ovat viime aikoina vielä jääneet hieman siitä, mihin Pirkanmaan kasvatti on parhaillaan pystynyt. Taistelutilanteissa hänen kokemuksensa sekä vauhtireservinsä voi kuitenkin nousta arvoon arvaamattomaan. Lisäksi miehellä on tukenaan Black Star Racing, jonka säätöpuolen osaaminen tiedetään. Sitä myös osoittaa Tomi Katilan 7. sija esikarsinnassa, vain kaksi sekunnin kymmenystä Rinnettä perässä.

Mainitaan vielä loppuun Marko Nurmelan suoritus. Esikarsinnan 15. sija on osoitus roimasti parantuneesta yhden kierroksen vauhdista. Hungaroringillähän mies nousi peräti 18 sijaa, ollen lopulta 14. ruutulipulle saapunut kuljettaja. Ei auta kuin pohtia, minne miehen lento olisikaan paremmalta lähtöpaikalta riittänyt...! Vaikka Nurmela karsiutuikin Daytonan kilpailusta, on hänellä siitä huolimatta ainakin pesämuna kasassa. Hänestä voikin vielä kuoriutua melkoinen yllättäjä, mutta finaaliin tarvitaan vielä monta onnistumista.

Suora lähetys Digital Racing eSM-karsintasarjan 3. osakilpailusta alkaa kello 19:00, ja sitä voitte seurata tuttuun tapaan Yle Areenan sekä Yle e-urheilun Twitch-kanavan välityksellä. Tervetuloa jännäämään!

Otsikkokuva: Sebastian Lindqvist/FiSRA