Tämän kisan taktinen asetelma oli jälleen hyvin mielenkiintoinen, koska omien laskutoimitusten mukaan olisi täsmälleen yhtä nopeaa ajaa ilman pysähdystä kuin yhden pysähdyksen kanssa. Päädyin lopulta itse yhden pysähdyksen taktiikkaan, koska arvelin saavani sitä kautta paremman hyödyn radan paremmasta pidosta kisan loppupuolella.

Startti ei ollut paras mahdollinen, mutta sain onneksi pidettyä Jarin takana ja pääsin ajamaan omaa tahtia kärkeen. Huomasin heti Jarin kovasta vauhdista, että oltiin molemmat samalla taktiikalla. En saanut eroa avattua kuin muutaman kymmenyksen per kierros, mutta sain sillä onneksi n. 5 sekunnin marginaalin varikkopysähdystä varten. Varikkostopilta tulin suoraan erittäin kovaan nippuun, jossa kaikki ajoivat ilman pysähdystä. En saanut kylmillä renkailla pidettyä ketään takana, ja päädyin jopa hetkeksi hiekoille kun yritin taistella Markku Pietilää vastaan. Renkaiden lämmettyä sain kuitenkin nopeasti ohiteltua auton kerrallaan, alkaen Heikistä ja päättyen Samuun.

Loppukisa olikin sitten aika rauhallista, kun Samu ja Esa saivat pidäteltyä Jaria sen verran että ero aukesi n. 20 sekuntiin.

Voitolla varmistui myös mestaruus, mikä lämmittää kovasti mieltä. FiSU:sta löytyy kovia kuskeja, kuten kisat ovat osoittaneet, joten suoritukseen täytyy olla tyytyväinen!

Tähän kisaan valmistautumiseen oli todella vähän aikaa, mutta hyvät säädöt löytyi noin puolessa päivässä kisaa edeltävänä päivänä. Takapään pidon sai niin hyväksi, että pystyi helposti lähteä kisaan ilman tarvetta renkaiden vaihdolle.

Lähtö viidenneltä sijalta ja Mikkolan huonon startin myötä pääsin hetkellisesti neljänneksi. Mikkola pääsi rinnalle T1:ssä josta kiihdytettiin vierekkäin pois. Kylmät renkaat pääsi exitissä hieman yllättämään ja oma auto lähti sutimaan ja kääntymään poikittain, korjasin liikaa josta pieni osuma Mikkolan kylkeen.

Alussa oli kovaa vääntöä Helmikkalan kanssa, joka meni kuitenkin menojaan muutaman kierroksen jälkeen ollen selvästi nopeampi. Sain Petrin kuitenkin hetken päästä kiinni, kun hän oli juuttunut Pietilän taakse. Petrin päästessä ohi Pietilä sai huonon exitin pääsuoralle, jonka myötä tultiin minä, Pietilä ja Korhonen kolme rinnan T1:stä kohti... Spa 2000 anyone? =)

Varikkokäyntien jälkeen ajoin pari kierrosta kärjessä ennen kuin Dani tuli ohi, yritin kyllä vähä haastaa mutta ei mahtanut mitään. Mikkolan kanssa ajettiin peräkkäin pitkän aikaa, ennen kuin Rahkonen ajoi meidät kiinni. Siitä seuras yks oman simracing-historian varmasti parhaista kisahetkistä, kun viimeinen 15min ajettiin ihan rajoilla Mikkolan ja Rahkosen kanssa. Rahkonen vei viimeisen minuutin kohdilla 2. sijan, mutta lopputuloksena kuitenkin 3. sija ja podium, vihdoin.

Onnittelut jälleen Danille voitosta ja Rahkoselle toisesta sijasta!

Eihän se mennyt taaskaan ihan putkeen. Lähdössä auto jäi sutimaan hieman paikoilleen ja siitä ongelmia ekaan mutkaan.
Olin kiihdyttämässä ulkoreunassa, kun Samu Suojasella lähti auto hieman lapasesta ja osui minuun. Ajauduin hieman radalta ulos. Sen jälkeen Ilari siltanen osui hieman takakonttiin ja pyörähdin poikittain.
Samaan rytäkkään tuli vielä Timo Perätalo, josta kimposin seinään perä edellä. Tipahdin tämän seurauksena viimeiselle sijalle.
Auto koki taas melkoisia vaurioita. Moottorikin meni samassa rytäkässä oranssiksi ja autosta puuttui hieman tehoja koko loppukisan ajan.
Siitä sitten lähdin tekemään nousua sen mitä pystyi ja pääsinkin haastamaan ihan kärkikahinoihin asti. Renkaat oli jo ihan onnettomat lopussa ja auto tahtoi puskea ihan liikaa.
Lopussa oli erittäin mahtavaa kisaa Samun ja Jari Rahkosen kanssa.
p.s. Onnittelut Dani Korvelle sarjan voitosta!