Brands Hatch oli varsin odotusten mukainen kisaviikonloppu. Tiesin että aika-ajosta tulee vaikea koska harjoituksissa mulla oli koko ajan suuria vaikeuksia saada yhtä kierrosta osumaan täydellisesti. Tavoitteena oli päästä kahteen ekaan riviin ja se onneksi tapahtuikin kakkosruudun muodossa. Vaikka vähän jäi kaivelemaan etten saanut vietyä viimeistä yritystä loppuun, olin sillä vedolla 0.3s omaa parasta edellä ennen viimeistä sektoria.

Kisavauhdin osalta olin huomattavasti luottavaisempi ja tiesin että pystyn taistelemaan voitosta. Lähdössä suunnitelmana oli heti yrittää haastaa Jampu ja yrittää ohi viimeistään neulansilmässä. Sain tosi hyvän lähdön, mutta ilmeisesti Jampulta pääsi ahtopaineet tipahtamaan koska pääsin ohi jo ennen ykkösmutkaa. Hyvän lähdön jälkeen ajoin niin kovaa kuin vain suinkin uskalsin, että saisin avattua pienen välin. Mutta en tainnut saada millään kierroksella yli puolta sekuntia eroa koska Jampu ajoi myös lähes yhtä hyvää vauhtia.

Pari kertaa taisin mennä ykkösmutkan pitkäksi kun missasin jarrumerkin, mutta muuten oli melko lailla optimisuoritus omalta osalta. Mutta huomattavasti kovempaa sai puristaa mitä Monzassa. Kierroksella ohitettavat toi myös lisämaustetta, mutta kaikki antoi rehdisti tietä, siitä kiitos. Tästä on hyvä jatkaa kohti Spata!

Kisa lähti suhteellisen kivasti ja kaikki meni suunnitelmien mukaan. Sitten 4G päätti näyttää voimansa ja iskin hirveän lagipiikin kilpailutilanteessa T1:ssä Mikkolan kanssa ja netcoden voimasta Esa tuli sisääni ja lensin ulos radalta. Tästä tipuin johki ~15 ja loppu menikin sitten hiki päässä muiden jahtaamiseksi. Loppukierroksille saatiin vielä Koskenalan Henrin ja Ahtiaisen Artun kanssa 10/10 vääntöä ja hyvää kilvanajoa loppuun asti. Hemmetin hyvä kisa, vaikka oma sijoitus olikin hivenen harmittava netin sekoilun takia, korkeammalle ois vauhti ja varmuus riittänyt.

Ensi kisaan pitänee rituaalinomaisesti uhrata pari vuohta internetin jumalille, jos vaikka pysyis pystyssä.

Eipä tästä paljoa kerrottavaa jääny. Teknisten ongelmien saattelemana pääsin juuri qualiin mukaan. Muutama kierros ja 15 ruutu. Arvasin että startista tulee vaikee. Niin tuli ja 2 sijaa alas, äkkiä sain pari sijoitusta takas ja muutaman muun kuljettajan epäonnen kautta 10sija jonka tiesin kestävän vain hetken, koska minua paljon nopeemmat jäi niissä alkuhässäköissä taakse. En tiedä olisiko ilman pittiä parempi sijoitus juurikaan ollu, mutta 13:sta on parempi kuin aiemman kisan tulos. Aika odotettu sija ja suht rauhassa sai taas suurimman osan kisasta ajella. Onnea kolmelle parhaalle ja kiitos kaikille kilpakumppaneille, Fisu:lle ja Eero teki taas mahtavaa jälkeä selostamossa :)

Kisa meni suunnilleen niin kuin oli suunniteltu. AA:ssa oman vauhdin mukainen suoritus ja kisa pace oli samaa luokkaa. PIkkusen lisää treeniä niin olisi taisteltu top 10 sijoituksista.

Pittitaktiikka oli myös hiottu viimisen päälle ja bensat laskettu todella hyvin. Toki kisassa ei olisi tarvinnut kuitenkaan pitata vaan samoilla nakeilla ajaa alusta loppuun. Tähän menetettiin pari sijoitusta, mutta näistä otetaan opiksi.

Mahtava rata ja mahtava auto ja hyvää vääntöä muutamaa suvantovaihetta lukuunottamatta.

Jaaha ja sekin meni pieleen... Ei näin vanha mies enää muista koska olis viimeks mennyt kisa hyvin. Taitaa olla useampi kausi siitä aikaa?

AA:ssa katsoin ajavani Helmikkalan kanssa kilpaa, mutta jäi viimeinen kierros ajamatta kun katselin jotenkin väärin ajan...

Kisan alussa Helmikkala toistin saman kuin minä Monzassa, ja puski ekalla kierroksella sweepperin suoraksi. Mikkolallakin kun kävi jotain ylimääräistä niin pääsin taas neljänteen sijaan kiinni, kuten Monzassakin.

Kierrosajoista päätellen kaikki edellä ajoivat h-vaihtajalla eikä ole mitään jakoa lähteä läpsyttimillä haastamaan, niin totesin tilanteen olevan about juuri niin hyvä kuin voi.

Vähän kisan puolivälin jälkeen huomasin että en meinannut päästä enää kierroksella ohitettavien ohitse, ja hetken päästä huomasin syynkin - kaasupoljin ei mennyt enää pohjaan asti. Samalla Esa lähestyi takaa kovaa, joten alkoi taas homma luisua käsistä.

Surteessissa eli takasuoralle tultaessa olin lopulta pääsemässä sinisten lippujen säestämänä Lipistä ja Joni Onnelasta kierroksella ohi , mutta ollessani kaverusten kanssa rinnalla Lipi ajoi oikeanpuoleisen ulkokanttareen päälle, ja Joni väisti varmuuden vuoksi voimakkaasti vasemmalle, ja näin syntyi osuma takakulmaani, josta auto pyörähti suoraan nokka edellä kaiteeseen ja jäi siihen.