Suomi Sarja Gr.3 - Kevät 2018
Kisaraportit Suomi Sarja Gr.3 - Kevät 2018 - Willow @ Willow Springs (Big Willow)
Markus Viitanen
Finnish Auto Simracing Team:n ja Fisran yhdessä järjestämä gr3-sarja rantautui kolmannen osakilpailun muodossa Pohjois-Amerikan Kaliforniaan; tarkemmin sanottuna Willow Springsin aavikkoradalle. Rata sijaitsee noin 45km päässä lähimmästä isoimmasta kaupungista Los Angelesista, ollen siis enkeltenkaupunkilaisten mielestä täysin maalla. Tämän vuoksi katsomoissa oli paikkapaikoin runsaastikin vapaita paikkoja.
Kahden viikon siirtymä brittien Brands Hatchista ei ilmeisesti riittänyt täysin, sillä muutama tiimi ei päässyt ollenkaan ylittämään Atlantia, tai vaihtoehtoisesti joutui kokemaan tällä hetkellä Amerikassa vaikuttavan tiukan tulli- ja maahantulopolitiikan.
Näin ollen kisaan pääsi mukaan 10 kuljettajaa, mukaan lukien yksi uusi kuljettaja (Santeri Rusila) sekä sarjan ensimmäisen osakilpailun voittanut Janne Rintala.
Kilpailu alkoi tuttuun tapaan 30 minuutin aika-ajolla, joka jälleen kerran piti otteessaan sekä kuljettajat, että katsojat.
Rata tiedettiin erittäin haastavaksi sen korkeuserojen, monien hyvin erilaisten mutkiensa sekä radalle pöllyävän hiekan vuoksi. Rata ei antanut anteeksi yhtään pienintäkään herpaantumista. Tämän tulivat huomaamaan aika-ajossa ja kisassa monet kuljettajat.
Edellisen Brands Hatch kilpailun tapaan, paalupaikka oli mahdollinen kenelle tahansa kuljettalle, seitsemän kuljettajan ollessa aika-ajon lopussa yhden sekunnin sisällä toisistaan.
Paalulle ajoi lopulta Lstara, ollen jälleen kerran aivan omilla sekuntiluvuillaan ajalla 1:10.689. Kari Kekkosen oli toinen (1:11:033) ja veljensä Keijo Kekkonen kolmas (1:11:061).
Kilpailuun lähdettäessä jokainen kuljettaja tiesi, että jos tässä kisassa halusi menestyä, tärkeämpää oli tasainen suoritus, kuin nopeimmat ajat. Pää täytyi pitää kylmänä koko 60minuutin ajan, eikä virheisiin ollut varaa, sillä ulosajo tarkoitti vääjäämättä noin 30 sekunnin menetystä. Paalulta startannut Lstara putosi lähdössä pari sijaa, kun taas parhaimman startin tuntui saaneen Heikki Syrjälä, nousten muutaman sijan.
Ensimmäistä onnettomuuttakaan ei katsojien täytynyt odottaa pitkään, sillä jo ensimmäisen kierroksen alkuvaiheessa kolahti.
Myöskin hyvän startin saanut Jukka Haanpää ajautui hieman pois ajolinjalta ja menetti autonsa hallinnan törmäten lähes Heikki Syrjälään. Seurauksena molempien autojen vaurioituminen.
Näitä tilanteita tuli kilpailun aikana vielä lisää, kuskien ajaessa hyvin lähellä toisiaan, eikä rata tarjonnut suuremmin ohituspaikkoja, jolloin törmäykset ja ulosajot olivat vääjäämättömiä.
Kaikki tilanteet olivat niin sanottuja kilpailutilanteita, eikä kuljettajat voineet niille mitään. Tämän johdosta tuomariston ei tarvinnut jakaa rangaistuksia tilanteista.
Ainoan rangaistuksen (-3p) sai Teijo, jonka rangaistuksen syynä oli aiheeton kilpailusta vetäytyminen kesken ajon.
Kilpailu tarjosi yllätyksiä, näistä suurin oli varmasti Lstaran ulosajo paikalta 3. Tilanne johtui hänen mukaansa pienestä ajovirheestään, rata vain ei antanut yhtään anteeksi. Tuloksena Lstaran auton ajautuminen pitkälle hietikolle, auton totaalinen hajoaminen ja sijoituksen putoaminen kilpailun viimeiseksi. Lstara jatkoi kuitenkin täysiä ajamista, saavuttaen jälleen kerran kilpailun nopeimman kierroksen ja sijoituksen 8.
Suurin dramatiikka nähtiin vain hetkeä ennen kilpailun loppumista, jolloin kisaa koko matkan suvereenisti johtanut Kari Kekkonen ajautui ulos ja putosi sijalle 5.
Mies oli luonnollisesti silminnähden pettynyt tilanteeseen eikä antanut haastattelussa muuta kommenttia kuin "oma moka, näin tällä kertaa".
Tuttuun tapaansa F.A.S.T. jakoi tästäkin kilpailusta Racer of the Day tittelin ja se meni ansaitusti Jukka Haanpäälle. Mies ajautui kilpailun ensimmäisellä kierroksella ulos ja putosi viimeiseksi. Kovalla ja tasaisella ajolla hän kuitenkin nosti itsensä komeasti sijalle 3.
Racer of the Day; Jukka Haanpää (EnergyX)
Q&A
Q1: Mitä kävi mielessä kun ensimmäisellä kierroksella ulosajon johdosta putosit viimeiselle sijalle ja muut tuntuivat menevän menojaan?
A1:Ensimmäisen mutkan jännitys ja kilpailijoiden paine aiheutti pienen arviointivirheen auton sijainnissa ja toisen takapyörän ollessa hiekalla ei Mercedes-AMG:n rajaton voima ollut enää hallittavissa. Hiekan pöllytessä toivoin ettei auto mene rikki ja yritin pitää mielessä että se oli ensimmäinen mutka niistä sadoista jotka on edessä ennen ruutulippua.
Q2: Milloin alkoi tuntumaan että tästähän voi tulla hyväkin loppu, vai uskoitko koko ajan siihen, että jos ajaa täysiä loppuun saakka, tulos voi olla mitä vain?
A2:Luovuttaminen ei kuulu omaan ajatusmaailmaan vaan aina mennään loppuun saakka ja sitten katsotaan järjestys. Uskoin vahvasti omaan varikkotaktiikkaan ja yritin pitää vauhtia yllä siltä varalta etten ole ainut kilpailija joka soraa käy lanaamassa radan reunoilta. Sen verran vaikea rata ohittaa että herkästi alkaa tapahtumaan kun suorien päässä aletaan toisia haastamaan. Vasta viimeisellä kierroksella pystyi hieman varmistelemaan mutta siihen asti paiskittiin hiki hatussa tuloksien eteen.
Q3: Olit valinnut tähän kisaan automaalaukseksi mielenkiintoisen My little pony maalauksen. Oliko tämä jonkinlainen kannanotto amerikkalaista popkulttuuria kohtaan? Vai oliko ajatuksena vain näyttää että kyllä se Ponikin voi voittaa Mustangin?
A3: Ensimmäinen ajatus uuteen liveryyn oli tehdä vähemmän vakavasti otettava teippaus FASTin hupailukisoja varten unohtamatta kuitenkaan ryhmän perimmäisiä ajatuksia. Piti olla nopeus sekä hyvä ryhmähenki havaittavissa kun auto radalle rullaa. Luonnollisesti tämä johti Friendship is Magic sloganin kautta Rainbow Dashiin joka edustaakin omaa persoonallisuuttani todella vahvasti. Yhtä lailla molemmat rakastamme vauhtia ja kilpailemista, sekä uskollisesti edustamme omia joukkueitamme. Maalauksen lopputulos oli yllättävän hyvä ja ajattelin kokeilla sen nopeutta ihan näin arvokisoissakin. Ehkä kilpailijat ei osanneet ottaa sitä ihan niin tosissaan kuin perinteisiä "racecar" liveryitä. Sanoisin kyllä että tämän kisan tulosten perusteella siihen voidaan lisätä ansaitut söpöysmerkit eikä tämä jää sen ainoaksi esiintymiseksi.
Tässä vielä lopullinen tulostaulukko sekä sarjan pistetilanne kolmen ajetun osakilpailun jälkeen.
1 Janne Rintala 40
2 Niko Pajari 38
3 Jukka Haanpää 36
4 Heikki Syrjälä 34
5 Kari Kekkonen 32
6 Santeri Rusila 30
7 Keijo Kekkonen 28
8 lstara 29 (FL +3p)
9 Juuso Heinonen 24
10 Teijo Ylitalo DNF (-3p)
--------Sarjataulukko------------------
1 Niko Pajari 116
2 lstara 105
3 Kari Kekkonen 104
4 Jukka Haanpää 98
5 Heikki Syrjälä 88
6 Janne Rintala 80
7 Juuso Heinonen 74
8 Keijo Kekkonen 72
9 Antero Talja 64
10 Teijo Ylitalo 62
11 Christian Stålhane 42
12 Santeri Rusila 30
13 Petri Pellervo Korpela 20
14 Esa Koivisto 18
= Pasi Kallasaari 18
Seuraavaksi sarja siirtyy Japaniin Tsukuban lyhyelle kilparadalle. Kilpailu pidetään 20.5. ja sitä voi seurata F.A.S.T.:n virallisilta Youtube-kanavilta (TheJaapeee / markusVII)
Kahden viikon siirtymä brittien Brands Hatchista ei ilmeisesti riittänyt täysin, sillä muutama tiimi ei päässyt ollenkaan ylittämään Atlantia, tai vaihtoehtoisesti joutui kokemaan tällä hetkellä Amerikassa vaikuttavan tiukan tulli- ja maahantulopolitiikan.
Näin ollen kisaan pääsi mukaan 10 kuljettajaa, mukaan lukien yksi uusi kuljettaja (Santeri Rusila) sekä sarjan ensimmäisen osakilpailun voittanut Janne Rintala.
Kilpailu alkoi tuttuun tapaan 30 minuutin aika-ajolla, joka jälleen kerran piti otteessaan sekä kuljettajat, että katsojat.
Rata tiedettiin erittäin haastavaksi sen korkeuserojen, monien hyvin erilaisten mutkiensa sekä radalle pöllyävän hiekan vuoksi. Rata ei antanut anteeksi yhtään pienintäkään herpaantumista. Tämän tulivat huomaamaan aika-ajossa ja kisassa monet kuljettajat.
Edellisen Brands Hatch kilpailun tapaan, paalupaikka oli mahdollinen kenelle tahansa kuljettalle, seitsemän kuljettajan ollessa aika-ajon lopussa yhden sekunnin sisällä toisistaan.
Paalulle ajoi lopulta Lstara, ollen jälleen kerran aivan omilla sekuntiluvuillaan ajalla 1:10.689. Kari Kekkosen oli toinen (1:11:033) ja veljensä Keijo Kekkonen kolmas (1:11:061).
Kilpailuun lähdettäessä jokainen kuljettaja tiesi, että jos tässä kisassa halusi menestyä, tärkeämpää oli tasainen suoritus, kuin nopeimmat ajat. Pää täytyi pitää kylmänä koko 60minuutin ajan, eikä virheisiin ollut varaa, sillä ulosajo tarkoitti vääjäämättä noin 30 sekunnin menetystä. Paalulta startannut Lstara putosi lähdössä pari sijaa, kun taas parhaimman startin tuntui saaneen Heikki Syrjälä, nousten muutaman sijan.
Ensimmäistä onnettomuuttakaan ei katsojien täytynyt odottaa pitkään, sillä jo ensimmäisen kierroksen alkuvaiheessa kolahti.
Myöskin hyvän startin saanut Jukka Haanpää ajautui hieman pois ajolinjalta ja menetti autonsa hallinnan törmäten lähes Heikki Syrjälään. Seurauksena molempien autojen vaurioituminen.
Näitä tilanteita tuli kilpailun aikana vielä lisää, kuskien ajaessa hyvin lähellä toisiaan, eikä rata tarjonnut suuremmin ohituspaikkoja, jolloin törmäykset ja ulosajot olivat vääjäämättömiä.
Kaikki tilanteet olivat niin sanottuja kilpailutilanteita, eikä kuljettajat voineet niille mitään. Tämän johdosta tuomariston ei tarvinnut jakaa rangaistuksia tilanteista.
Ainoan rangaistuksen (-3p) sai Teijo, jonka rangaistuksen syynä oli aiheeton kilpailusta vetäytyminen kesken ajon.
Kilpailu tarjosi yllätyksiä, näistä suurin oli varmasti Lstaran ulosajo paikalta 3. Tilanne johtui hänen mukaansa pienestä ajovirheestään, rata vain ei antanut yhtään anteeksi. Tuloksena Lstaran auton ajautuminen pitkälle hietikolle, auton totaalinen hajoaminen ja sijoituksen putoaminen kilpailun viimeiseksi. Lstara jatkoi kuitenkin täysiä ajamista, saavuttaen jälleen kerran kilpailun nopeimman kierroksen ja sijoituksen 8.
Suurin dramatiikka nähtiin vain hetkeä ennen kilpailun loppumista, jolloin kisaa koko matkan suvereenisti johtanut Kari Kekkonen ajautui ulos ja putosi sijalle 5.
Mies oli luonnollisesti silminnähden pettynyt tilanteeseen eikä antanut haastattelussa muuta kommenttia kuin "oma moka, näin tällä kertaa".
Tuttuun tapaansa F.A.S.T. jakoi tästäkin kilpailusta Racer of the Day tittelin ja se meni ansaitusti Jukka Haanpäälle. Mies ajautui kilpailun ensimmäisellä kierroksella ulos ja putosi viimeiseksi. Kovalla ja tasaisella ajolla hän kuitenkin nosti itsensä komeasti sijalle 3.
Racer of the Day; Jukka Haanpää (EnergyX)
Q&A
Q1: Mitä kävi mielessä kun ensimmäisellä kierroksella ulosajon johdosta putosit viimeiselle sijalle ja muut tuntuivat menevän menojaan?
A1:Ensimmäisen mutkan jännitys ja kilpailijoiden paine aiheutti pienen arviointivirheen auton sijainnissa ja toisen takapyörän ollessa hiekalla ei Mercedes-AMG:n rajaton voima ollut enää hallittavissa. Hiekan pöllytessä toivoin ettei auto mene rikki ja yritin pitää mielessä että se oli ensimmäinen mutka niistä sadoista jotka on edessä ennen ruutulippua.
Q2: Milloin alkoi tuntumaan että tästähän voi tulla hyväkin loppu, vai uskoitko koko ajan siihen, että jos ajaa täysiä loppuun saakka, tulos voi olla mitä vain?
A2:Luovuttaminen ei kuulu omaan ajatusmaailmaan vaan aina mennään loppuun saakka ja sitten katsotaan järjestys. Uskoin vahvasti omaan varikkotaktiikkaan ja yritin pitää vauhtia yllä siltä varalta etten ole ainut kilpailija joka soraa käy lanaamassa radan reunoilta. Sen verran vaikea rata ohittaa että herkästi alkaa tapahtumaan kun suorien päässä aletaan toisia haastamaan. Vasta viimeisellä kierroksella pystyi hieman varmistelemaan mutta siihen asti paiskittiin hiki hatussa tuloksien eteen.
Q3: Olit valinnut tähän kisaan automaalaukseksi mielenkiintoisen My little pony maalauksen. Oliko tämä jonkinlainen kannanotto amerikkalaista popkulttuuria kohtaan? Vai oliko ajatuksena vain näyttää että kyllä se Ponikin voi voittaa Mustangin?
A3: Ensimmäinen ajatus uuteen liveryyn oli tehdä vähemmän vakavasti otettava teippaus FASTin hupailukisoja varten unohtamatta kuitenkaan ryhmän perimmäisiä ajatuksia. Piti olla nopeus sekä hyvä ryhmähenki havaittavissa kun auto radalle rullaa. Luonnollisesti tämä johti Friendship is Magic sloganin kautta Rainbow Dashiin joka edustaakin omaa persoonallisuuttani todella vahvasti. Yhtä lailla molemmat rakastamme vauhtia ja kilpailemista, sekä uskollisesti edustamme omia joukkueitamme. Maalauksen lopputulos oli yllättävän hyvä ja ajattelin kokeilla sen nopeutta ihan näin arvokisoissakin. Ehkä kilpailijat ei osanneet ottaa sitä ihan niin tosissaan kuin perinteisiä "racecar" liveryitä. Sanoisin kyllä että tämän kisan tulosten perusteella siihen voidaan lisätä ansaitut söpöysmerkit eikä tämä jää sen ainoaksi esiintymiseksi.
Tässä vielä lopullinen tulostaulukko sekä sarjan pistetilanne kolmen ajetun osakilpailun jälkeen.
1 Janne Rintala 40
2 Niko Pajari 38
3 Jukka Haanpää 36
4 Heikki Syrjälä 34
5 Kari Kekkonen 32
6 Santeri Rusila 30
7 Keijo Kekkonen 28
8 lstara 29 (FL +3p)
9 Juuso Heinonen 24
10 Teijo Ylitalo DNF (-3p)
--------Sarjataulukko------------------
1 Niko Pajari 116
2 lstara 105
3 Kari Kekkonen 104
4 Jukka Haanpää 98
5 Heikki Syrjälä 88
6 Janne Rintala 80
7 Juuso Heinonen 74
8 Keijo Kekkonen 72
9 Antero Talja 64
10 Teijo Ylitalo 62
11 Christian Stålhane 42
12 Santeri Rusila 30
13 Petri Pellervo Korpela 20
14 Esa Koivisto 18
= Pasi Kallasaari 18
Seuraavaksi sarja siirtyy Japaniin Tsukuban lyhyelle kilparadalle. Kilpailu pidetään 20.5. ja sitä voi seurata F.A.S.T.:n virallisilta Youtube-kanavilta (TheJaapeee / markusVII)