Vauhdin Mekka. Tifosien pyhitetty kokoontumispaikka. Autodromo Nazionale Monza. Nopeudet täällä ovat päätähuimaavia, shikaanit tiukkoja ja mutkat nopeita, vaikkakin vähälukuisia. 

Erittäin teknisen Suzukan ja kapeankiperän Bathurstin jälkeen Monzasta odotettiin tiukkaa vääntöä koko kolmevarttisen ajan. Ohituspaikoista ei ole tällä radalla pulaa, ja nopeilla suorilla imussa roikkuminen tasoittaa nopeuseroja mukavasti. Aika-ajoissa pyrittiin toki kärkeen, mutta sijoitukset tulisivat kilpailun mittaan heittelemään rajustikin. Tärkeintä oli ajaa järkevästi, odottaa paikkaa ja selvitä ehjänä maaliin.

 

Vilkas syksy vaatii veronsa

 

Syksy on ollut pitkä ja työteliäs kuskeille kautta linjan. FSRC:n lisäksi kuljettajat ovat keskittyneet kiivaasti myös BlancPain Endurance -sarjaan, kahteen eri Trellet.netin pyörittämään iRacing -sarjaan, World Cuppiin sekä muutamat myös Pro-sarjaan.

Osallistuvien kuljettajien määrä on harventunut tasaisesti pitkin syksyä. Se kuuluu osaan lähes kaikkia sarjoja. Alkuinnostus on kova, mutta parin kuukauden kohdalla aletaan kysyä pitkäjänteisyyttä ja harjoitusintoa. Niinpä Monzassa nähtiin se, mitä osattiin jo Bathurstin jälkeen odottaa - karsintoja ei enää tarvittu. Tästä huolimatta 40 kuljettajaa ilmoittautui kilpailuun, joten mistään kuskikadosta ei missään nimessä ole kyse. 

Karsintojen puuttuminen merkitsi myös sitä, että lähtösijoitukset määrättiin suoraan aika-ajojen perusteella. Se tiesi vähemmän työtä sekä kuljettajille että järjestäjille, ja homma sujui suoraviivaisemmin. Silti kukaan ei toivo sitä, että osallistujamäärä jäisi jatkossakin alle 40:n, sillä runsas osanotto lisää kilpailua ja vähentää tasoeroja. 

 

Kivekäs omilla sekuntiluvuillaan

 

Kuten aikaisemmin mainittiin, karsintojen puuttuessa määräytyi lähtöjärjestys perinteiseen tyyliin, eli aika-ajon perusteella. Monza suosii kilpailemista, joten hyvän lähtösijoituksen merkitys oli hieman normaalia alhaisempi. Liian taakse ei sopinut kuitenkaan jäädä, tai kärki karkaisi luvattoman kauas.

Paalulle ajoi jälleen kerran Coanda Simsportin Klaus Kivekäs. Se oli hänelle kauden neljäs paalu viidestä ajetusta kilpailusta. Sen ei sinänsä pitäisi tulla kenellekkään sarjaa seuranneelle yllätyksenä. Sen sijaan se tapa, millä Kivekäs tuon paalun valloitti, oli vähintäänkin vakuuttava. 

Aika-ajot alkoivat tasaisesti, kuten Monzassa saattoi odottaakin. Ajat sijoittuivat suurimmalta osin väliin 1:48-1:50, kärkijoukon hätyytellessä haamurajan rikkomista. Lähimmäksi pääsi Glacier Racingin Joni Takanen, joka läväytti tauluun ajan 1:48.066, ottaen kiinnityksen paalupaikkaan. Toistaiseksi.

Sitten oli Kivekkään vuoro. Tapansa mukaan hän odotti hieman, kunnes lähti radalle. Katseet olivat nyt tulostaulussa. Kierros ei näyttänyt erikoiselta, mutta pelottavan nopealta. Ja sitä se myös oli: 1:47.679! Se löi luun kurkkuun niin Takaselle kuin muillekin kuljettajille, ja näin oli Coanda-kuljettaja varmistanut itselleen suotuisat asemat illan kilpailuun

Toiseksi sijoittui Joni Takanen, ja se oli hänelle todella kova meriitti. Mies on kauden mittaan nähty yleensä kärkiviisikon tuntumassa, mutta vain kerran - Laguna Secassa - se on riittänyt podiumille asti. Pisteitä on kuitenkin kertynyt tasaiseen tahtiin, kolmanneksi eniten koko porukasta heti Kivekkään ja Tommi Hahkan jälkeen. 

Kolmanneksi nopeimmin radan kiersi Jari Lohtari ennen Hahkaa ja Riku Alataloa. Miika Haapanen oli totuttuun tapaan kärkikymmenikössä, tällä kertaa sijalla 6. Kärkikymmenikön täydensivät tutut nimet Arto Ihamäki, Teemu Valkeejärvi, Jukka Savolainen sekä Joni Hagner. Aleksi Elomaa sen sijaan kärsi laiteongelmista, ja jätettiin vasta 21. lähtöruutuun.

 

Aika-ajon tulokset: 

1.	Klaus Kivekäs	Foracer Coanda Simsport	1:47.679
2.	Joni Takanen	Glacier Racing	+0.387
3.	Jari Lohtari	Glacier Racing	+0.436
4.	Tommi Hahka		+0.660
5.	Riku Alatalo	Glacier Racing	+0.694
6.	Miika Haapanen	Nitor Velox	+0.941
7.	Arto Ihamäki	Quack Simracing	+1.038
8.	Teemu Valkeejärvi	Glacier Racing	+1.064
9.	Jukka Savolainen	Glacier Racing	+1.113
10.	Joni Hagner	Glacier Racing	+1.137

 

Tuttu tilanne, uusi haastaja

 

Itse kilpailun lähtöasetelmat olivat tutut, ja samoin takana olevien taktiikka: Kivekästä ei saa päästää karkuun. Muiden onneksi Monzassa edellä olevan kuljettajan perässä ajaminen ja imuavun hyödyntäminen helpotti tehtävää runsaasti. Kilpailusta oli luvassa tiukkaa vääntöä ja lähitaistelua hamaan loppuun asti. 

Autot asettuivat ruudukkoon, kuljettajat tekivät vielä viime hetken valmistelut kunnes kaikki oli valmista kauden viidenteen osakilpailuun. 

 

 

Klaus Kivekäs otti paalulta loistavan startin, vesittäen Takasen mahdollisuudet haastaa heti ensimmäiseen mutkaan. Myös Lohtari lähti kolmossijalta hyvin, kun taas Tommi Hahka jäi pahasti sutimaan ja joutui luopumaan sijoituksestaan Riku Alatalolle. Joni Hagner oli kuitenkin kärkipään suurin onnistuja, sillä ensimmäiseen shikaaniin taitettaessa ohitti hän jo Teemu Valkeejärven sijasta 7, nousten näin kolme sijaa 10. lähtöruudustaan. 

Ensimmäiseen mutkaan odotettiin ruuhkaa ja kiperiä tilanteita, mutta koko letka painoi sen läpi ongelmitta. Kilpailuita harvoin siellä voitetaan, mutta kovin usein hävitään - Laguna Secan kaaoksen muistavat varmasti kaikki.

 

 

 

Nyt oli Takanen liimautunut tiukasti Kivekkään kantaan, ja varmasti tietoinen siitä, että liian pitkään ei saa odottaa. Toiseen shikaaniin haki hän sisäpuolelle, jarrutti todella myöhään ja onnistui kuin onnistuikin ohittamaan Kivekkään - ja myös koko mutkan. Takanen valui auttamatta pitkäksi, auto loikkasi hidasteiden yli ja osui Jari Lohtaria hieman kylkeen. Alatalo onnistui sen sijaan tämän kalabaliikin välttämään, ja kuittasi rytäkässä kolmannen sijan itselleen. Suuremmilta vaurioilta onneksi kuitenkin vältyttiin, mutta Kivekäs pääsi harmillisen kauas.

Taaempana ei myöskään turhia odoteltu, vaan taistelun tuoksinaan päästiin saman tien. Pakkoja muodostui ympäri rataa, kun kapina sijoituksista ja niiden omistuksesta kävi kuumana. Ajo oli kuitenkin kautta linjan suhteellisen puhdasta, vaikka yritys olikin kovaa. 

 

Säästelyä ja tuhlausta

 

Tasaista kautta aina Bathurstiin asti ajanut Simo Holm oli saanut autoonsa vaurioita jo kolmannen kierroksen lopussa osuttuaan Parabolicassa Jone Kaijasen perään, mutta pystyi matkaa vielä jatkamaan. Ascari-shikaanin jarruille tultaessa hän oli kuitenkin jälleen myöhässä, osui tallikaveri Sebastian Lindqvistin perään kunnes pyörähti nurmikolle ja sieltä radan poikki suoraan Marko Kiikkaa kylkeen. Juho Saravolla oli tie tukossa, ja myös hän sai keulaansa vaurioita. Monzassa tämänkaltaiset virheet ovat yleisiä, koska jarrupaikkojen virhearviointi - varsinkin pakassa - on petollisen helppoa:

"Monzaa ekaa kertaa iRacingissä ja sen kyllä huomas kun en osannut letkassa jarruttaa ollenkaan vaikka edelläolevat olivat reilun välimatkan päässä.. Pahoittelut Savolaiselle ja Lindqvistille peräänajoista ja muille jotka törmäsivät mun romuihin."

 

 

 

Kärjessä Glacier-kolmikko yritti saada Lohtarin johdolla Kivekästä vielä kiinni, mutta ero oli jo päässyt kasvamaan liikaa. Yhteistyöllä ja vahvalla ajolla olisi ehkä ollut vielä mahdollista lyödä paineita Coanda-kuljettajalle, mutta käytännössä taistelu käytiin nyt kakkossijasta. Käytännössä vahvimmilla oli se, joka onnistui säästämään bensaa eniten. Alussa se näytti olevan Riku Alatalo, joka antoi Lohtarin ja Takasen hoitaa taistelemisen tyytyessään itse vain roikkumaan perässä. 

Kierrokset riensivät eteenpäin, ja kokonaiskuva pysyi suhteellisen selkeänä. Kivekäs johti, hänen johtoaan ei uhannut muu kuin ajovirhe tai tekniikan pettäminen. Hänen perässään Glacier-kolmikko taisteli keskenään kuten oli tehnyt koko kilpailun ajan. Hahka ajoi yksin viidentenä, hänen perässään Haapanen ja Hagner, ja loput porukasta jakautuneina kahden-neljän auton ryhmiin. Nämä joukot harvenivat pikkuhiljaa, joko virheiden tai kolareiden seurauksena, mutta suuremmalta draamalta vältyttiin.

 

 

Jukka Savolainen oli mukana tiukoissa taistoissa alusta asti, ja joutui yleensä myös niistä kärsimään. Hän otti peräänsä sekä Holmin että Ari Härön kilpailun alkuvaiheilla, ja loppujen lopuksi kokeneen ovaalivelhon kilpailu päättyi rajuun seinäosumaan Parabolicassa. Myös Aleksi Elomaalla oli kovin vaikean oloinen kilpailu kahdenkympin huonommalla puolella, osittain auton vaurioista ja osittain laitevaurioista johtuen.

 

Ratkaisuja suuntaan ja toiseen

 

Kärjessä Kivekkään ero vain kasvoi kasvamistaan. Takaa-ajajien yrityksen puutteesta se ei kuitenkaan johtunut, kuten Takasen linjoista nähtiin. Kova vauhti kuitenkin oli kostautua Ascari-shikaanissa, kun pieni, hallittu luisto vaihtui hallinnan hetkelliseen menettämiseen ja pomppuiselle reissulle hiekkaesteen yli. Vaurioilta kuitenkin vältyttiin, ja näin Takasen menetyksiksi kirjattiin yksi sijoitus ja muutama sekunti. Pahemminkin olisi voinut käydä.

 

 

Varikkostoppien lähestyessä katseet kääntyivät kulutuslukemiin. Kivekäs tuli ensimmäisenä sisään, saaden lähes koko pakan perässään tankintäyttäjäisiin. Riku Alatalo jatkoi kuitenkin radalla ylimääräisen kierroksen. Jännitys keskittyi siihen, onnistuisiko kaikki hyvin? Vastaus saatiin nopeasti: Salamannopea stoppi, tarkkaan lasketut bensat ja radalle selvästi toisena, reilusti Lohtarin ja Takasen edellä.

Viimeiset 10 minuttia olivat Kivekkään osalta lähinnä muodollisuus. Eroa taakse oli yli 3 sekuntia, Alatalosta ei hänen uhkaajakseen tänään ollut. Jälleen kerran täydellinen kilpailu kuljettajalta, jolta on asettanut riman niin korkealle, ettei sitä hevin ylitetä. 

Alatalo seurasi perässä toisena, mutta hänen sijoituksensa oli kaikkea muuta kuin varma. Varikkostopilla perään jäänyt Lohtari otti tallitoveriaan kiinni hitaasti mutta varmasti. Valkoisen lipun heiluessa viimeisen kierroksen merkiksi ei eroa enää kellosta kurkittu, niin tiukasti nämä veijarit olivat toisiinsa liimaantuneet. Lohtari haki ulkopuolelta paikkaa toiseen shikaaniin Alatalon peittäessä sisälinjan, mutta sieltä ei väylää löytynyt ja näin joutui Lohtari ainakin toistaiseksi vetäytymään. 

Kivekäs saapui samaan aikaan voittajana kohti maaliviivaa, hänelle kauden viides voitto huikean suorituksen jälkeen:

"Auto lähti viivalta ihan kivasti. Takanen pääsi yrittämään ohitusta toiseen shikaaniin mutta ei onnistunut ja siitä seuranneessa hämmingissä sain heti pienen etumatkan. Muut putosivat imusta muutaman kierroksen jälkeen taistellessaan keskenään. Loppukisa menikin sitten ajellessa rauhallisesti renkaista huolehtien."

 

 

Perässä tuli Alatalo, joka puolusti sisälinjaa viimeiseen mutkaan ja onnistui juuri ja juuri pitämään Lohtarin takanaan - eroa maalissa 0.08 sekuntia!

 

Neljänneksi sijoittui Takanen, jolle alussa oltiin sovittamassa jo mahdollista sankarin viittaa harteille. Epäonnistunut ohitusyritys ja pieni lipsahdus veivät kuitenkin hänen mahdollisuutensa podiumille. Pettymys näkyi myös miehen kommenteissa:

"Jes! kärsin jonkun asteen aivohalvauksen 2 shikaanissa ja missasin jarrupisteen ihan mukavasti. Mahdollisuudet Kivekkään kiusaamiseen katosi siinä kohtaa oikein mukavasti... Yritin tietenkin saada häntä kiinni muutaman kierroksen ajan mutta se johti virheisiin ja renkaat hajosi käytännössä alle.

Ascarissa myöhemmin leikkasin liian sisältä "tiikerikanttarien" päältä joka tuhosi etupäästä jotakin ja auton kääntämisestä tuli painajaista. Siitä menetyksenä pari pykälää alaspäin ja eipä siinä ollut enää mahdollisuutta taistella edes 2. tai 3. sijasta.

Harmittaa.... Leuka rintaan ja uusia pettymyksiä kohden Span radalle."

Viidennen sijan otti nimiinsä Tommi Hahka, joka ajoi koko kilpailun vailla sen suurempia taisteluita tai tilanteita. Kuudes oli Miika Haapanen, joka lopussa peittosi vaihteeksi hyvin ajaneen Joni Hagnerin 1.3 sekunnin erolla. Santeri Kallunki korvasi ainakin osittain Bathurstin pettymyksen ollen 8. ennen Arto Ihamäkeä ja upean nousun tehnyttä Timo Eskolaa, joka ajoi ensimmäistä kertaa tällä kaudella kärkikymmenikköön.

Maininnan arvoinen oli myös Ari Härön suoritus: 15 sijoitusta plussaa ja 15. sija maalissa oli vahva ajo häneltä. Myös hänen edellään maaliin tullut Veli-Matti Husso ajoi hyvin, ja otti 11 sijaa plussaa lähdettyään sijalta 25. Kato kävi jälleen kovana, ja oli hyvin tärkeää pitää auto ehjänä koko kilpailun ajan. Bathurstin kaltaiselta selviytymistaistelulta kuitenkin vältyttiin.

 

 

Lopputulokset:

1.	Klaus Kivekäs	Foracer Coanda Simsport	25 kierrosta
2.	Riku Alatalo	Glacier Racing	+4.666
3.	Jari Lohtari	Glacier Racing	+4.735
4.	Joni Takanen	Glacier Racing	+9.065
5.	Tommi Hahka		+16.437
6.	Miika Haapanen	Nitor Velox	+21.489
7.	Joni Hagner	Glacier Racing	+23.571
8.	Santeri Kallunki	CoRe Sim Racing	+25.981
9.	Arto Ihamäki	Quack Simracing	+39.824
10.	Timo Eskola		+43.545

 

Monzan voiton seurauksena Kivekkäälle riittää kilpailuun selviäminen mestaruuden varmistamiseksi, joten sen osalta taistelu on pitkälti ohi. Kakkossijalla oleva Tommi Hahka on myös venyttänyt itselleen 14 pisteen kaulan, mutta se ei missään nimessä ole vielä varma. Tallikaverit Takanen, Alatalo ja Lohtari ratkaisevat todennäköisesti kolmossijan kohtalon, joten sen suhteen kaikki on vielä auki - varsinkin, kun Spassa on jaossa tuplapisteet. Kävi miten kävi, finaalista tulee huikean jännittävä taistelu, jaossa on muhkeat palkinnot sekä tietenkin runsaasti kunniaa.

 

 

SM-sarjan pistetilanne - 5/6 osakilpailua ajettu:

1.	Klaus Kivekäs	Foracer Coanda Simsport	400p
2.	Tommi Hahka		282p
3.	Joni Takanen	Glacier Racing	268p
4.	Riku Alatalo	Glacier Racing	264p
5.	Jari Lohtari	Glacier Racing	255p
6.	Miika Haapanen	Nitor Velox	243p
7.	Aleksi Elomaa	Raven SimRacing	220p
8.	Teemu Toikka	Raven SimRacing	174p
9.	Teemu Valkeejärvi	Glacier Racing	165p
10.	Joni Hagner	Glacier Racing	161p

 

Viisi ajettu, yksi jäljellä. Kivekkään marssi kohti mestaruutta on sinettiä vaille valmis, mutta muista sijoista käydään sitäkin kovempaa vääntöä. Spahan on harjoiteltu paljon, ja panostetaan sitäkin enemmän. Kenellä on säädöt kunnossa, vauhti kohdillaan ja nupit kaakossa? Onnistuuko joku peittoamaan Kivekkään, jonka vauhti on ollut hirmuista? Kaikki tämä ja paljon muuta, kun SM-sarjan finaali pärähtää käyntiin sunnuntaina 13. joulukuuta kello 17:15 - liity seuraan!

Missasitko kilpailun? Ei huolta, voit katsoa jälkilähetyksen allaolevasta linkistä!

---