Tänään se alkaa! Julkaisuhetkellä on enää vaivaisia tunteja siihen, kun kesän odotetuin tietokonetapahtuma, Assembly Summer 2018 polkaistaan käyntiin. Luvassa on heti torstaista alkaen huikeaa tykitystä niin simupuolella kuin muuallakin Messuhallissa. Kaiken kruunaa sitten lauantai-illan eSM-finaali, josta ei varmasti jännitystä puutu. 20 Suomen kovinta sim racing -kuljettajaa ottaa mittaa toisistaan ensin Montrealin ahtaalla katuradalla, ja sen jälkeen mennään Spa-Francorchampsin legendaarisiin maisemiin ottamaan selvää siitä, kuka on nopeista nopein.

Karsintasarjasta finaaliin tiensä taistelleet on jo esitelty. Heidät te tunnette, ainakin päällisin puolin. Ja saavutuksiltaan. Mutta, jäljellä on vielä yksi. Hän on nuoresta iästään huolimatta saavuttanut toinen toistaan kovempia meriittejä, niittäen tieltään niin kokeneet konkarit kuin puolustavat mestaritkin. Ura sai kruununsa viime kesänä, kun hän suorassa televisiolähetyksissä ja ennakkosuosikin valtavat paineet harteilla teki selvää jälkeä koko kansallisesta kärjestä. Hän on yksi ja ainoa, Iin oma poika, Joni Heikkinen.

#1 Joni Heikkinen

Finaaleissa tilanne oli hetken aikaa varsin jännittynyt. Vuoden 2015 mestari Klaus Kivekäs pisti aika-ajoissa kunnolla hanttiin, ja näytti että on vieläkin maailmanluokan kuljettaja. Paalupaikka irtosi lopulta vaivaisen kymmenyksen erolla edellämainittuun kirkkonummelaiseen, mutta sen jälkeen olikin päivä Heikkisen ja Black Star Racingin juhlaa. Selityksille ei juuri sijaa jäänyt. Eikä siinä, tuskinpa olisi Joni niitä hirveästi antanutkaan.

Piakkoin finaalin jälkeen julkistettiin kuitenkin jymypaukku. Joni Heikkinen vaihtaa virtuaaliautot todellisuuteen. Hänestä olisi tulossa tiettävästi ensimmäinen suomalaiskuljettaja, joka nousee nimenomaan sim racing -menestyksen kantelemana oikean kilpa-auton rattiin. Tähtäimessä ei kuitenkaan ollut Porsche Supercup tai muukaan ratapuolen toiminta. Ei, Heikkinen asetti tavoitteet rallipolkujen puolelle. Aivan suunnitelmien mukaan eivät kuviot kuitenkaan menneet, ja syitä tähän on varmastikin monia. Mies itse ei ole niitä sen laajemmin avannut.

Uutta potkua nämä puheet saivat kuitenkin aivan hiljattain, kun hän meni ja voitti AKK Driver Academyn järjestämän yleisökilpailun. Kilpailusta ja sen palkinnosta kuultuaanhan rikkoi Joni säästöpossunsa, keräsi kolikot kasaan, ja matkusti kohti Jyväskylää. Ei kuitenkaan täysin rallin huumasta nauttimaan, vaan oleskelemaan paviljongin ympäristössä. Määrätietoinen aikojen parantaminen toi lopulta kaivatun tuloksen, ja jälleen yhden voiton varsin pitkään meriittilistaan. Sekä, kuten mainittu, varsin mieluisan syntymäpäivälahjan.

Jotain tulevaisuuden visioista kertoo sekin että mies ei tietoisesti ole tavoitellut paikkaa joukkuekilpailuiden parista. Black Starillahan on erittäin vahva edustus aina MM-sarjaa myöten, nimenomaan GT-luokan kalustolla. Pitkät kestävyyskilpailut eivät ole kuitenkaan juuri koskaan Jonia niinkään kiinnostaneet. Sen sijaan Rallicrossin MM-sarjaan lähti hän innosta piukkana ja itseluottamusta puhkuen - eikä syyttä. Neliveto ja liukkaat alustat tuntuvat olevan iiläiselle "se juttu." Tulostakin on tullut: Karsintasarja oli käytännössä läpihuutojuttu, ja pääsarjan neljästä ajetusta finaalista on Heikkinen voittanut viimeiset kaksi! Pisteissä majailee Joni vielä kolmantena, mutta mukaan lasketaan vielä tässä vaiheessa huonoimmatkin pisteet. Mahdollisuudet X-Games voittajan, Rallicross-ammatilaisen Mitchell deJongin selättämiseen ovat siis täysin realistisia.

Kun Tommi Mäkinen aikanaan tienasi rallirahaa metsäkoneen pukilla, vaikuttaa Heikkinen tekevän samaa sim racingin parissa. Tienaamismahdollisuudet ovat vielä toistaiseksi kovin rajalliset, mutta tilanne toivottavasti muuttuu varsin pian. Joni on selvästi luonnonlahjakkuus - yhdistelmä äärimmäistä linjatarkkuutta sekä erinomaisia reaktioita. Myös Kaikkien Aikojen RalliSarjassa meno on ollut välillä suorastaan henkeäsalpaavaa. Toki haavereitakin on mukaan mahtunut, siltä ei voi kukaan tosissaan ajava kuljettaja välttyä. Mutta niistä on myös opittu.

Mutta, ylistyspuheet sikseen. Millaiset ovat Joni Heikkisen mahdollisuudet tämän vuoden eSM-finaaleissa? No, rehellisesti sanottuna heikommat kuin viime vuonna. Hän on ollut viime aikoina kiireinen mies, oli kyseessä sitten rallicross tai erilaiset reissut niin Jyväskylään kuin muuallekin. Lisäksi mukaan on tullut erään sim racing -aiheisen julkaisun päätoimittajan tehtävät, joka varmasti on omiaan kuluttamaan jo nyt rajallisia vapaita tunteja. Ja vaikka Heikkinen onkin tunnetusti määrätietoinen harjoittelija, niin taso on vielä aavistuksen viime vuotista kovempi. Lisäksi tallivaihdos on johtanut siihen, ettei valmiita säätöjä ole saatavilla ainakaan yhtä helposti kuin aikaisemmin. Autokin lienee aikaisempaa vieraampi, vaikka Joni onkin osoittautunut sopeutuvansa kalustoon kuin kalustoon hyvinkin nopeasti.

Yrityksen puutteesta se kuitenkaan tuskin jää kiinni. Heikkinen omaa erinomaisen paineensietokyvyn, eikä juuri ympäristöstä tai hehkutuksista piittaa. Kameran edessä suorastaan hellyttävän ujo nuorukainen on ratin takana kuin äärimmilleen viritetty taistelurobotti. Kylmän viileästi hän tekee oman suorituksensa mestarillisin elkein, ja sen jälkeen varmasti mieluiten poistuisi paikalta sanomatta sanaakaan. Karismaattiseksi häntä ei voi hyvällä tahdollakaan väittää, muttei myöskään luotaantyöntäväksi tai tylyksi. Ainoastaan, no, sellaiseksi millaisena suomalaiskuljettajat yleisestikin maailmalla mielletään. Hidas ainoastaan haastatteluissa.

Innolla odotamme, mitä miehen tulevaisuus tuo tullessaan.