Viime viikonloppuna ajettiin Rengas Turku 24h. Tapahtuma, joka muistetaan vielä pitkään. Hyvää kilvanajoa, onnen hetkiä, harrastustoimintaa porukalla ja paljon muuta. Yhteen viikonloppuun mahtui lukuisia tarinoita. Niin, ja ajettiinpa Salossa myös kilpaa, tapahtuman nimen mukaisesti vuorokauden ajan. Koitos, joka imee mehut kovakuntoisimmastakin ratinkääntäjästä. Kuinka siinä sitten kävi? No, se selviää alempana...

Astrum-Keskus, Salo. Perjantai on puolilla päivin, ja pihaan lipuu autoa jos jonkinlaista. Uudenkarheaa katumaasturia, vanhempaa perheautoa. Muutama pakettiauto, luonnollisesti. Nähdäänpä alueella myös täysperävaunu, jonka kyljessä lukee GGTURBO. Ovista ulos astelee naista ja miestä jos jonkinlaista, osa jo varustautuneena tallinsa tunnuksin, loput vielä siviilit päällä. Ilmassa on odottava tunnelma, mutta myös tietynlaista jälleennäkemisen riemua.

Paikan päällä, Astrum-Areenan puolella ovat jo kiireisimmät saaneet paikkansa valmiiksi. Tapahtumajärjestäjät merkkaavat talleja paikoilleen, kilpailunjohto ja lähetystekniikka rakentavat omaa nurkkaustaan kuntoon. Piuhoja, jatkojohtoja, näyttöjä, tuoleja, ratteja, polkimia. Rigiä jos jonkinlaista, kustannusskaalan laidasta laitaan. Osa kärrättiin sisään valmiissa paketissa, kun taas tietyillä tiimeillä oli edessä tunteja kestävä kokoamisurakka. Kaikki kuitenkin saatiin valmiiksi ajallaan, jäipä aikaa vielä sosialisointiinkin. Kilpailuhan alkaisi vasta seuraavana päivänä, ja siihen valmistautui kukin tyylillään. Enemmistö luotti runsaisiin yöuniin ja voimien keräämiseen, mutta hieman avarampiakin näkemyksiä nähtiin. Tämä sitten kostautui joidenkin miehistöjen kohdalla seuraavana aamuna...

 

Yllätyksiä ja yllättäjiä

 

^{Kuljettajat yhteispotretissa. Vielä toistaiseksi virkeänä... Kuva: Antti Tuominen}

 

Lauantai tervehti simukansaa viileän lumisena. Sisällä ei kuitenkaan ollut kylmyydestä tietoakaan, liekö syynä sitten toistasataapäinen ihmisjoukko vai hotellin hieman liian lämpimäksi säädetyt termostaatit? Viimeistään kuljettajakokouksen aikaan heräsivät unisimmatkin horroksestaan. Tai ainakin ne, jotka eivät olleet yövuorossa. Tehtiin viimeisiä valmisteluita, suunniteltiin ajovuoroja, neuvoteltiin aika-ajotaktiikasta sekä tarkkailtiin myös toisten tekemistä. Livetapahtumassa ei kukaan ole piilossa. Foracer eSport Pro oli jo saanut komentokeskuksensa pystyyn; siellä raksuttivat laskentakaaviot ja tarvittaessa myös puheyhteydet sekä kuljettajalle että ulkomaille. Heillä olikin ässä hihassa, mutta siitä lisää myöhemmin.

Aika-ajojen aikaan napsahti myös kuvayhteys päälle. Rataa kiersi 26 identtistä Porsche 991 RSR -kilpuria, viimeistä huutoa olevaa GTE-luokan kalustoa. Vain maalaukset ja numerot erottivat nämä taideteokset toisistaan. Pilvipeite rakoili; jokainen toivoi hieman viileämpää rataa omalle kierrokselleen. Se tulisi ratkaisemaan paljon, olihan ratakierroksella pituutta hurjat 25.95km. Siis lähestulkoon kilometri jokaista tallia kohti. Lääni ei ainakaan kesken loppuisi, eikä opeteltava. Ei tätä kilpailua varten turhaan oltu käyty monta viikkoa, jopa yli kuukauden verran harjoituksia. Oma suoritus haluttiin maksimoida, samalla tallin menestys - oli luokka sitten Pro tai Am.

Siitä huolimatta virheitä nähtiin ja muutamia ratkaisevia kommervenkkejä tehtiin jo tässä vaiheessa. 24 tunnin kilpailussa lähtöpaikka ei ehkä ollut ratkaiseva lopputuloksen kannalta, mutta hyvä aika on monille kunniakysymys. Lisäksi eturivin lähtöpaikat takaisivat ainakin hieman helpotusta ensimmäisen kierroksen ruuhkaan. Nürburgringin ykkösmutka kun ei ole sieltä loivimmasta tai helpoimmasta päästä. Mutta loppua kohti aurinko alkoi viettää enemmän ja enemmän aikaa pilvien takana, jolloin myös ajat tippuivat alaspäin.

Vielä kolme minuuttia ennen ruutulippua oli kärjessä kilvan ennakkosuosikki, jo edellä mainittu Foracer eSport Pro ajalla 8:04.19. Lopussa saatiin kuitenkin nähdä varsinainen trilleri paalupaikan kohtalosta. Hetken aikaa näytti siltä, että FiSU Hauki ja Matias Vitikainen ovat tekemässä suuryllätystä kun tauluun rävähti 8:03.92! Riemunkiljahdus kuului lähetykseen asti, ja se tuli sydämestä. Heidät sysättiin kuitenkin toiseksi aivan kalkkiviivoilla, kun Tuomas Tähtelä onnistui polkemaan kaksi kymmenystä nopeammin. Näin Black Star Racing otti kilpailuun paalupaikan ja ensimmäisen selätyksen kilpakumppaneistaan. Paaluaika kirjattiin lukemiin 8:03.723, ja kun muistetaan että aika-ajot ajettiin täysillä tankeilla, oli kyyti melko hurjaa. Mainittakoon myös että kärkikolmikko onnistui ahtautumaan puolen sekunnin sisään!

 

Dramaattiset alkutahdit

 

Starttia odotettiin kylmä hiki otsalla. Miten tuosta pullonkaulasta 26 autoa voisi selvitä ehjin nahoin? Jokaisella oli varmasti tuoreessa muistissa harjoituskilpailut, ja niiden vähemmän onnistuneet suoritukset. Kilpailuun oli sääntöjä rukattu siten, ettei enää vihreää lippua tarvitsisi odottaa - kärkimies päättää milloin urut avataan. Niin myös tapahtui, ja päätös osoittautui erinomaiseksi. Kärki selvisi ensimmäisistä syheröistä kunnialla, ja niin selvisi myös loppuletka. Black Star Racingin johdossa mentiin GP-rataa pitkin, kärkikolmikossa ei muutoksia. Mutta aika-ajoissa epäonnistunut Glacier Racing oli onnistunut nappaamaan heti ensimmäiseen mutkaan mennessä muutaman sijan, asialla kukas muukaan kuin Joni Hagner. He siis neljäntenä, viidentenä Inertia SimRacing Fennec ja kuudentena jonossa Am-luokan piikkipaikkaa piti RallyeRyhmä Fiskars. Ratin takana heillä oli Joona Karimaa, jolta ehdottomasti odotettiin kovaa suoritusta, onhan mies varsin kokenut ja monipuolinen virtuaalikuljettaja.

Aivan ongelmavapaita avauskierrokset eivät kuitenkaan olleet. Metzgesfeld-mutkassa kolahti heti avauskierroksella, kun Fast Fox Racing hukkasi jarrupaikkansa ja osui edellä ajanutta RT8 Motorsportia perään. Tästä jälkimainittu pyörähti sitten ratavalliin, ja joutui vieläpä peruuttelemaan ennen paluuta radalle. Samaan aikaan edempänä käytiin kovaa taistelua nelossijasta, Inertian lopulta ohitettua Glacierin. Hurjaa vääntöä, josta kuitenkin selvittiin ilman osumia. TeamPöhöRacing sen sijaan ei ollut yhtä onnekas. He pyörähtivät Mutkurven jälkeen erittäin vaikeaan paikkaan. NEP Motorsport jarrutti sisäreunaan, mutta Fast Fox Racing tuli jo toistamiseen saman kierroksen aikana tilanteeseen hieman liian kovaa ja kolasi NEPin mukanaan kohti ratakaiteita. Myös Team Lehtovaara sekä Stadin Nitro päätyivät samaan kasaan viime hetken väistöliikkeistä huolimatta.

Kauaa ei tämä tilanne ehtinyt kuitenkaan vanhentua, kun taas tapahtui. Lähetyksessä pyöriteltiin vielä uusintoja, kun saatiin tieto että Glacier Racing oli joutunut onnettomuuteen ja heidän autonsa eteni erittäin vaivalloisesti kohti varikkoa. Myöhemmin selvisi osuman vakavuus: Glacierin Porsche oli törmännyt Foracer eSport Sähkötechin kanssa, josta ensimainittu kimposi katon kautta ympäri. Myös Inertia SimRacing Marble tai tassuunsa tilanteessa. Glacierilla oli varikkonopeuden rajoitin aktivoitunut kesken mutkan (!), joka johti spinnaukseen ja sitä kautta koko tilanteeseen. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetty tämän olevan vasta esimakua tulevasta heidän osaltaan.

Tapahtumarikas ensimmäinen kierros kulminoitui sitten kärkipaikan vaihtumiseen. FiSU Hauki ja Matias Vitikainen nappasivat Black Starilta johdon nimiinsä. Foracer eSport Pro oli edelleen kolmas, Inertia Fennec neljäs ja RallyeRyhmä Fiskars hienosti viidentenä Am-luokan johdossa. Rengas Turku Racing, Trellet Endurance, Rengasmarket Tuusula, Team JEJ-165, sekä X-R'Cer Lenovo mahtuivat vielä kärkikymmenikköön. He siis selvisivät avauskierroksesta ehjin nahoin, ja kiittivät kukin omia tahojaan tästä.

"Tosi varman päälle piti eka stintti ajaa", tuumasi X-R'cer Simracingiä edustanut Matti Alamäki. "Siellä on niin kuuma ja liukas, että ei ole ollenkaan tullu treenattua noin liukkaalla. Mutta kyllä olen kohtuullisen tyytyväinen, ajoin ilman osumia stintin ja nousin aika monta sijaa. Se oli tarkoituskin, ja onnistuin siinä", jatkoi porilainen.

Alun kommellusten ja kohmeuden väistyttyä nähtiin kuitenkin myös hyvää ja kovatasoista kilpa-autoilua. Vitikainen painoi kärjessä kuin aropupu, eikä muilla ollut vauhtiin mitään sanomista. Vain vaivoin pysyivät Black Starin Tähtelä sekä Foracer eSport Pron Joni Takanen miehen tahdissa. Suurin mielenkiinto kohdistui kuitenkin hyvään taisteluun sijasta 5: Virheisiin ei ollut varaa, ja vauhti oli hurjaa. Sijoitukset vaihtuivat joka kierroksella, ja vaikka kilpailu onkin pitkä, tehtiin heti alussa selväksi ettei himmailemaan lähdetä. Ja mikä parasta: Osumia ei syntynyt. Aivan stintin loppuolella Rengas Turku Racing koki kuitenkin dramaattisia hetkiä. Hyvin alkanut kilpailu ja taistelu Am-luokan kärkipaikasta vaihtui kanttariosumaan Wippermann-mutkassa, jonka jälkeen auto pyörähti radalle. Kuin ihmeen kaupalla seinäosumalta vältyttiin, mutta menosuunnan palauttamisessa meni tovi jos toinenkin.

Kärki puikahti sillä välin varikolle. Sekä Black Star Racing että Foracer eSport Pro jättivät renkaat vaihtamatta, sen sijaan FiSU Hauki päätti ruuvata tuoreet nakit alle. Inertia Fennec ei myöskään renkaita ottanut, mutta menetti 15 sekuntia ajettuaan ylinopeutta varikolla. Stoppien jälkeen oli neljänneksi noussut Rengasmarket Tuusula, jonka ratissa Kristian Lindroth ajoi elämänsä kilpailua lähdettyään sijalta 11! Kaasupoljin oli selkeästi painettu olarilaisasentoon, ja meno sen mukaista. Am-luokan johdossa jatkoi RallyeRyhmä Fiskars, joka renkaanvaihdon vuoksi menetti tuntuman aivan terävimpään kärkeen. Am-tallithan joutuivat vaihtamaan renkaat jokaisella pysähdyksellä, joka puolestaan maksoi 30 sekuntia/kerta.

 

Asemasotaa ja avunantoa

 

^{Tuomaristo tutki tapahtumat tarkasti. Rangaistavaa ei kuitenkaan ollut - eikä tullut! Kuva: Eero Forsblom}

 

Lauantai-ilta eteni tasaista tahtia eteenpäin. Toisella stintillä nähtiin myös Foracer eSport Pron huolellisen valmistautumisen ja runsaan kokemuksen etu: Lennosta vaihdettiin bensansäästötaktiikkaan, jolla onnistuttiin puristamaan yksi ylimääräinen kierros bensatankista. Useiden litrojen säästely onnistui suorastaan esimerkillisellä tehokkuudella, ja ennen pitkää oli selvää että kahden stopin verran he tuon tempun seurauksena onnistuisivat aikaa voittamaan. Yhteensä siis kaksi minuuttia - ei mikään pieni netto! Loput talleista pitäytyivät alkuperäisessä suunnitelmassa toistaiseksi. Moni talli myös vaihtoi kuljettajaa ensimmäisen stintin jälkeen. Kärjessä pitäydyttiin kuitenkin samoissa kavereissa - tuplastintit kuuluivat asiaan.

Mainittakoon tähän väliin myös oiva esimerkki hyvästä kilpailuhengestä, jota nähtiin pitkin viikonloppua. Glacier Racingin ratin hajottua tarjosi Foracerin nokkamies Jukka Leskinen varalaitetta tallin käyttöön. Glacierin kiitokset välitettiin myös lähetykseen. Esimerkillistä toimintaa - mikään pakkohan kilpailevaa tallia ei olisi auttaa.

Tässä välissä myös Karttikuskien Nikolas Pirttilahti ohitti Team JEJ-165:n, ja nosti tallinsa jo sijalle 9. Heidän aika-ajonsa ei mennyt aivan putkeen, mutta päälle tunnin ajamisen jälkeen olivat nuorukaiset nostaneet osakkeitaan jo yli 10 sijoituksen verran. Matkaanhan talli lähti sijalta 21. Kundit ajoivat hienoa kisaa. Myös taaempana nähtiin hyvää taistelua, kun alussa epäonniset RT8 Motorsport ja Foracer eSport Sähkötech selvittelviät keskinäistä paremmuuttaan useaankin otteeseen. Kun vielä RallyeRyhmä Fiskars koitti kovasti pitää Trellet Endurancea takanaan, ei tapahtumia toiseltakaan tunnilta puuttunut. Nukahtamisvaaraa ei ainakaan vielä siis ollut näköpiirissä, varsinkin kun Foracer eSport Pro nipisti Black Starin kaulasta jatkuvasti palasia pois. Tähtelä kuitenkin ryhdistäytyi toisten stoppien lähetyessä, eikä Takanen päässyt ohitusta yrittämään. Ja kun Vitikainen vielä kolmossijalla ajeli aika-ajokierroksia toisensa perään, oli luvassa varsin jännittävä iltapuhde.

"Oli tosi kuumaa ja liukasta... Ajamisen suhteen ei muuta kehumista kuin ettei tullut osumia eikä virheitä", totesi hieman vähätellen GGTURBO Teamin Minna Sillankorva.

Dramatiikkaa saatiin kuitenkin aivan stintin loppukierroksilla, kun Black Star Racingin auto löytyi poikittain minikarusellin jälkeen! Foracer eSport Pro ei onnistunut osumaa välttämään, ja näin oli kärkikaksikosta kumpainenkin menettänyt runsaasti aikaa. Eniten kuitenkin Black Star, joka tippui rytäkän seurauksena kolmanneksi! Tapahtuman suurin voittaja olikin FiSU Hauki, joka yht'äkkiä löysi itensä vajaan viiden sekunnin päässä johtavasta Takasesta. Arvuuttelu varikkotaktiikoiden suhteen kävi tässä vaiheessa kuumana: Vaihtaisiko Hauki renkaat toistamiseen, vai jatkettaisiinko samoilla? Vastaus siihen saatiin kuitenkin pian. Tuoretta kumia alle, ja menoksi. Kun myös Foracer eSport Pro vaihtoi renkaat kierrosta myöhemmin, jatkui kärkikamppailu yhtä kovana.

"Tottakai! Loppuun asti, pitkään päätyyn", lupaili taistelusta kysyttäessä FiSU Hauen Heikki Mehtänen. Heidän toimintaansa oli ilo seurata, ja jo nyt oli selvää että organisaatio oli lähtenyt ensimmäiseen (!) endurance-kilpailuunsa vailla ennakkoluuloja, kuvia kumartelematta. Se on oikein. Palkintokin siitä saatiin heti kohta, sillä niin vain onnistui Jukka Eskelinen painostamaan Foracer eSport Pron erittäin kokeneen Jörn "Jönssi" Jensin virheeseen ja puolispinniin. Näin peri tulokastalli kärkipaikan kymmenen sekunnin erolla päivän vaihtuessa iltaan.

Pimeyden tango

 

^{Vielä näkee eteenpäin... Kuva: Eero Forsblom}

 

Salossa oli jo pimeys verhonnut lumisen maan, mutta Nürburgringillä valoa riitti vielä toistaiseksi. Tiedossa oli kuitenkin, ettei tämä ilo loputtomiin riittäisi. Pimeydestä oli saatu jo esimakua harjoituksissa, ja sitä odotettiinkin hieman pelonsekaisin tuntein. Radalla näkyvyyttä kun ei ihan hirveästi tulisi olemaan, joten mittavat harjoitukset ja koko 26-kilometrisen lenkin kattava osaaminen nousisivat arvoon arvaamattomaan. Varsinkin, kun viileällä radalla olisi teoriassa mahdollista ajaa entistäkin hurjempia aikoja. Villeimmät veikkaukset puhuivat jopa 8 minuutin haamurajan alituksesta!

"Sitten kun siellä on pimeetä niin on kuin silmät kiinni ajaisi", totesi Inertia Marblen Simo Leppänen, joka jätti suosiolla yön tunnit Jonne Heikkisen ja Joonas Vastamäen harteille. "Kyllä mä luotan jätkiin. Ne on vetäny hyviä aikoja tuolla pimeessä, tosi hyvin. Ihan täys luotto." 

Tallin matka katkesi kuitenkin oikosulkuun, joka ilmeisesti johtui staattisesta sähköstä ja sen purkautumisesta kuljettajan kautta laitteistoon! Varsin epäonninen tapahtuma, ja näin Inertia Marblesta tuli kilpailun ensimmäinen keskeyttäjä. Myös Glacier Racingillä oli vastaavia ongelmia, jotka toivat omat ongelmansa heidän vaikeasti alkaneelle kilpailulleen.

Toisella kettutiimillä sen sijaan meni mainiosti. Inertia Fennecin rattiin oli laitettu Sami-Matti Trogen, ja nuorukaisen vauhti oli maailmanluokkaa. Neljännellä tunnilla ajoi tämä hurjapää jopa viisi sekuntia Jörn Jensiä nopeampia kierrosaikoja, siirtyen kärkeen kun kilpailusta oli ajettu kolme ja puoli tuntia. Toki taloudellinen ajotapa verotti Jensin vauhtia hieman, mutta siitä huolimatta riitti Trogenin tahdissa ihmettelemistä. Harmittava spinnaus ja seinäosuma stintin loppuun kuitenkin verotti puolisen minuuttia, ja näin ei ihan täyttä kymppiä voida Sampalle antaa.

Kuuden tunnin kohdalla oli järjestys seuraavanlainen: Foracer eSport Pro kärjessä, mutta aivan pakoputkituntumassa seurasi uutta nousua kärkeä kohti tehnyt Black Star Racing. Inertia Fennec oli minuutin päässä kolmantena, FiSU Hauki neljäntenä ja viidentenä puolestaan kurvaili tasaisesti edennyt Trellet Endurance. Am-luokan kärkipaikkaa piti puoluestaan hallussa Foracer Msport, toisena hieman yllättäen TeamPöhöRacing ja kolmantena seurasi X-R'cer Simracing. Tässä vaiheessa oli jo yö laskeutunut, ja jyvät erottuivat akanoista. Tai ne, jotka säätivät näyttöjä hieman kirkkaammalle. Osa onnistui kyseisessä toimenpiteessä mainiosti, ja näin saivat kuljettajat hienoisen edun puolelleen kun ei aivan pilkkopimeässä tarvinnut tihrustaa.

Kauaakaan ei tarvinnut kuitenkaan odottaa johtopaikan vaihtumista. Kim Eriksson paineli vastustamattomasti Martti Pietilän edelle, ja näin musta tähti näytti yöllä suuntaa. Glacier Racing puolestaan nosteli sijoitustaan pikkuhiljaa takaisin kohti tutumpia korkeuksia. Foracer Msportin Henri Pihlajikko antoi nätisti tietä Teemu Valkeejärvelle, ja näin olivat he jo kuudentena. Matkaa kärkeen oli kuitenkin jo viisi minuuttia, siis yli puoli kierrosta. Jatkuva pelko uusista ongelmista ei ainakaan auttanut asiaa.

Yöllä nähtiin hienoja suorituksia myös kuuman ryhmän ulkopuolella. X-R'cer Lenovon väreissä ajanut Rasmus Tuominen painoi melkoista haipakkaa, latoen tiskiin välillä vertailukelpoisia aikoja ihan johtoautojenkin kanssa. Toki mukaan mahtui myös pieniä virheitä, mutta erittäin rajallisesta sim racing -kokemuksesta huolimatta näytti "Rasse" vauhdin olevan kohdallaan. Kärkikymmennikkö kutsui. Am-luokan kärkikään ei kaukana ollut, ja siellä piti jöötä TeamPöhöRacingin kolme kovaa nuorta kollia. Pojat kirittivät toisiaan tosissaan, ja ennen pitkää löysi kolmikko Konsta Lappalainen - Timi Laine - Eino Saarinen itsensä jopa hienoiselta karkumatkalta. Kehitystä oli vuodessa tapahtunut siis varsin runsaasti.

 

Taktikointia ja tuutulauluja

 

Pikkuhiljaa alkoi Astrum-Areenakin hiljentyä. Kuljettajat yksi toisensa jälkeen painuivat yöpuulle, olihan monilla tiedossa varsin epäinhimillinen herätysaika. Miltä kuulostaa herätys kello 03:30 sunnuntai-aamuna? Endurancelta. Kestävyyskilpailu alkoi saavuttaa sanan varsinaisen merkityksen. Kuten kilpailun puuhamies Marko Rantanen Salon Seudun Sanomille antamassaan haastattelussa totesi, on pahin aika kello 01-06. Silloin sattuu niitä virheitä, kun luontainen vireystila on alimmillaan.

Ja niitä myös nähtiin, tosin ei ehkä niin paljon kuin ennalta odotettiin. Moni talli lähti nimenomaan petaamaan varman päälle vaikeina tunteina, vaikka sitten kierrosaikojen kustannuksella. Kärkitiimit sen sijaan painoivat yöllä entistä lujempaa. Hieman sitä uumoiltiin, ja niin myös tapahtui. Kierrosennätyksiä naputtelivat vuorotellen kärkitiimeistä lähes jokainen, ja ennen pitkää tulikin selväksi ettei puutteellinen näkyvyys hirveästi menoa haitannut. Eikä myöskään pienet riskit.

"No onhan se (yö) sinänsä haastava... Sun pitää nähä ne apexit, ja ne tulee välillä vähän silmille sieltä", totesi lähetyksessä vieraillut Glacier Racingin Valtteri Alander. "Pitää vaan olla tarkempi sen ajamisen kanssa, ettei tule turhia virheitä tehtyä."

Ja kun selostamosta siirryttiin yöpuulle, jatkui kilpailu varsin tuimana. Tosifanit eivät seuranneet kuuluttajien esimerkkiä, vaan kilpailuseuranta jatkui aktiivisena myös yön pimeimpinä tunteina. Omia suosikkeja fanitettiin ja heidän otteitaan jännitettiin aina pikkutunneille asti. Black Star Racing oli siirtynyt Foracer eSport Pron esimerkkiä noudattaen kahdeksan kierroksen stintteihin, ja sen odotettiin auttavan heitä taistelussa palkintokorokepaikoista. Inertia Fennec sen sijaan jatkoi murhaavaa tahtiaan; Eero Tuominen oli käynyt hetken ajan jopa kärjessä.

"Ei me olla säästelty ollenkaan", totesi kylmän viileästi Antti Pihlaja. "Mennään täysiä." Se tiesi kahta ylimääräistä stoppia, ja näin ollen jäi Inertian pojille melkoisesti kirittävää, mikäli mielivät lopussa vielä voittotaisteluun mukaan. Kuriositeettina mainittakoon, että kumpikin kärkikaksikosta oli liikkeellä kolmella kuljettajalla. Hirvittävästi ei siis luppoaikaa ollut tiedossa.

 

Valoa kansalle...

 

...Joka pimeässä vaeltaa. Niin vain yön tunteina alkoi aamukin sarastaa, ja mikä aamu se olikaan. Musta vaihtui purppuraan, jonka eri sävyt leikittelivät taivaalla, kuvankauniissa maisemissa Eifel-vuorten yllä. Kuljettajat eivät tästä juuri ehtineet nauttimaan; varaa maisemien ihailuun ei ollut.

Kierrosajat paranivat aina auringonnousuun asti. Tiedossa oli, että nopeimmat noteeraukset tulevat juurikin pimeän aikaan. Alle 8 minuutin aikoja odoteltiin, mutta niitä ei kuitenkaan ainakaan viralliseen tuloslaskentaan saatu. Epävirallisia kerrotaan tulleen muutamankin. Kilpailun nopein kierros merkattiin lopulta Foracer eSport Pro -tallin Martti Pietilälle, joka kiersi 26 kilometriä aikaan 8:00.8! Myös Vitikainen, Trogen, Tuominen, Alander, ja muutamat muut hätyyttelivät tuota maagista rajapyykkiä, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Auringon ensi säteet valaisivat ennen pitkää radan, ja niin alkoi myös pikkuhiljaa yleisökin heräämään horroksestaan. Yö meni rauhallisesti; kärjessä ei suuria muutoksia tapahtunut. Foracer eSport Pro oli onnistunut hyvien aikojen sekä onnistuneen taktiikan myötä kirimään itselleen noin varikkostopin mittaisen etumatkan Inertia Fennecin seuratessa edelleen toisena. Black Star Racing piti kolmossijaa sinnikkäästi hallussaan, neljäntenä seurasi FiSU Hauki ja viidentenä puolestaan Am-luokan kärkitalli Foracer Msport. Glacier Racing oli heidän tuntumassaan vielä toistaiseksi, mutta heitä eivät jättäneet laiteongelmat rauhaan ja näin epäonninen kilpailu sai jatkoa uudella kolarilla. Am-luokan toisena painoi X-R'cer Simracing, ja kolmantena edelleen hyvää kilpailua ajanut TeamPöhöRacing. Heidän asemansa vaikutti turvalliselta, mikäli suurempia virheitä ei tapahtunut.

Kello näytti viittä tuntia. Sen verran olisi vielä rutistettava. Voiton puolella oltiin jo, ja se näkyi myös kuljettajien vauhdinjaossa. Asemat olivat suurimmalta osin vakiintuneet, mutta Am-luokan kärkitaistelu kävi edelleen kuumana. Ja kun tiedetään Foracerin ja X-R'cerin varsin mittava ja rikas historia näidenkin kilpailuiden osalta, ei sen merkitystä sovi missään nimessä vähätellä. Nokkamiehet Jukka Leskinen ja Matti Alamäki purivat kynsiään kilpaa; jokainen sekunti on tärkeä. On suorastaan uskomatonta, että lähes 20 tunnin jälkeen olivat nämä tallit vaivaisen puolen minuutin sisällä toisistaan!

Väsymys painoi tässä vaiheessa itse kutakin. Aamiaisella ja lounaalla nähtiin väsyneitä silmiä. Kilpailuseuranta oli auki puhelimissa, kahvi teki kauppansa. Saatiinpa lähetyksessäkin kuulla ilmastointiteipin valmistusmateriaalin olevan ilmastointi. On vaikea kuvailla endurance-kilpailun rasitusta; se pitää itse kokea. Se on ainutlaatuinen tapahtuma, joka herää henkiin varsinkin kun kaikki tallit ja kuljettajat löytyvät saman katon alta. Tietää, ettei tarvitse yksin ajaa. On hienoa päästä kättelemään kilpakumppania tiukan taistelun jälkeen, ja on mukava myös nähdä muiden laitteita, valmistautumista, ja niitä kanssaharrastajia kasvotusten. Pro- ja Am-kuljettajat tulivat hyvin toimeen keskenään, eikä kukaan yrittänyt nostaa itseään muiden yläpuolelle. Hyvässä hengessä mentiin, ja yhdessä ajettiin. Keskinäinen kunnioitus oli päivän sana. Vaikka kovasti väsyttikin.

 

Varmistelua ja voittotaisteluita

 

^{Luovutetaan pokaali hyvään kotiin. Kuva: Antti Tuominen}

 

Viimeisille tunneille tultaessa alkoi suurin osa sijoituksista olla selviö. Tunnissa-kahdessa ei enää minuuttien eroja otettaisi kiinni, ei ainakaan ilman isompia virheitä. Alettiin valmistautua jo henkisesti lähtökuoppiin; purkamisessa kestäisi kuitenkin aikansa. Mutta loppuun piti ajaa ensin. Tässä vaiheessa auto vaikka työnnettäisiin maaliin, viimeiselle tunnille ei halua kukaan keskeyttää. Glacier Racingille sattui jo neljäs (!) laiterikko saman kilpailun aikana, vain 50 minuuttia ennen loppua. Näin mahdollinen kärkiviisikon paikka vaihtui karvaaseen kalkkiin ja kahdeksanteen sijaan. Kun ottaa huomioon erittäin kovan kuljettajakaartin ja erinomaisen kokemuksen, olivat odotukset heidän osaltaan paljon korkeammalla. Teemu Valkeejärvi tyytyikin ajamaan auton vain rauhassa maaliin.

Samaan aikaan Am-luokan kärjessä tulivat sekä X-R'cer Simracing että Foracer Msport samaan aikaan varikolle, viimeistä kertaa. Eroa oli 8 sekuntia, luvassa tankkaus ja uusi satsi renkaita alle. Loppurutistuksesta tulisi äärettömän tiukka. Juuso Puhakka yritti parhaansa mukaan ajaa Kristian Laineelta karkuun, ja alussa siinä onnistuikin. Laine ei kuitenkaan hevillä luovuttanut, eikä tässä paikassa auttanutkaan nostella. Kummankin tallin kokoonpano jännitti koko sydämestä; kuljettajat ja vierailijat seurasivat tätä taistelua seisaaltaan. Eroa toki oli, mutta aikaakin vielä viitisen kierrosta. Tähän lisättynä väsymys, 23 tunnin rasitus, äärimmäisen kovat paineet, ja haastavin mahdollinen kilparata. Helppoa ei tästä tulisi kummallekaan, se oli jo sanomattakin selvää.

Myös taaempana nähtiin vielä sijoitusten vaihtumista, kun hyvin koko kilpailun ajanut Vauhdin Festivaali joutui luovuttamaan RallyeRyhmä Fiskarsin ja heidän ässän Joona Karimaan edessä. Näin nousi Fiskars kokonaiskilpailussa sijalle 12, ja Am-luokassa kuudenneksi. Tämä olikin heidän lopullinen sijoituksensa, sillä matkaa eteenpäin oli kolme ja puoli minuuttia. Sitä ei enää ajamalla otettaisi kiinni, ei vaikka kuljettaja olisikin ehdotonta kärkiluokkaa. Hetken yritti vielä Atte Sipilä laittaa numeron 177 ratissa vastaan, mutta kiri päättyi muutaamaan virheeseen ja lopulta osoittautui Karimaa yksinkertaisesti liian kovaksi vastustajaksi.

Martti Pietilä johtoauton ratissa aiheutti vielä itse kullekin muutamia ylimääräisiä sydämentykytyksiä. GP-lenkillä lipsahti linja vähä pitkäksi ja matka nurmikon poikki oli tosiasia. Pahempikaan kolari ei kaukana ollut, mutta ammattimiehen elkein onnistuin Pietilä tilanteen pelastamaan. Toiseksi viimeinen kierros menikin rauhassa, ja viimeinen kierros suorastaan hissutellen. Sami-Matti Trogen Inertia Fennecin ratissa otti nimittäin "Maraa" kiinni lähes puoli minuuttia! Mitään ei jätetty sattuman varaan, olihan eroa tästä huolimatta vielä minuutin verran.

Taaempana kuitenkin jännitys kohdistui X-R'cer Simracingin ja Foracer Msportin väliseen kaksinkamppailuun. Eroa oli viimeiselle kierrokselle lähtiessä 8 sekuntia. Turvallinen? Voi tokkiinsa. Mitä tahansa voi kuitenkin tapahtua, varsinkin jos ajatukset hyppäävät hetkeksi muualle. Laine alkoikin kuroa vielä ihan kalkkiviivoilla rakoa kiinni: Puoliväliin mennessä sekuntikello näytti alle kuutta! Onko X-R'cerillä ongelmia? Lieneekö bensat laskettu väärin? Vai ottiko Puhakka vain rauhassa? Ero hupeni silminnähden kameroiden seuratessa Foracer eSport Pron maaliintuloa, kylmän hien kirvotessa tallitovereiden otsalle...

Foracer eSport Pro saapui siis maaliin voittajana, ja ansaittuna sellaisena. Suuremmilta virheiltä vältyttiin, ainoastaan puolispinni ja yksi varikon ylinopeusrangaistus haittasivat menoa. Minuutin päästä tuli toisena Inertia SimRacing Fennec, ja kolmantena kuviin pääsi Black Star Racing.

Am-luokassa jännitystä riitti siis aivan viime hetkille saakka, mutta lopulta pääsuoralle saapui ensimmäisenä X-R'cer Simracing, vain muutamaa sekuntia ennen toiseksi sijoittuittunutta Foracer Msportia! Aivan käsittämättömän tiukka loppu 24 tunnin kilpailulle, ja sellainen josta varmasti kerrotaan ja jossitellaan vielä vuosien jälkeen. Ei helposti unohdu moinen. Kolmantena Am-luokassa maaliin paineli TeamPöhöRacing, joka jo aikaisemmin oli ilmoittanut kärkikolmikon tavoitteekseen. Hatunnoston arvoinen suoritus kolmelta nuorukaiselta, jotka eivät juurikaan vuorokauden aikana unta saaneet.

Näin oli palkintojenjaon aika, jossa kärkikolmikko kummastakin luokasta sai omat pystinsä. Jokaista onniteltiin, ja jokainen myös sai ansaitut aplodit suorituksestaan. Lavalla näkyi onnellisia kasvoja, joista paistoi väsymys, mutta myös helpotuksen huokaus. Osalla toki myös pienoinen pettymys, mutta se kuuluu lajiin.

 

^{Am-luokan voittajatallin Matti Alamäki onnittelee yleiskilpailun nopeimpia. Foracer eSport Pro teki täsmällistä työtä. Kuva: Antti Tuominen}

 

^{Luokkavoittajat Foracer eSport Pro sekä X-R'cer Simracing. Kuvassa vasemmalla oleva henkilö ei liity tapaukseen. Kuva: Antti Tuominen}

 

^{Pro-luokan palkintokorokepaikat täydensivät Inertia SimRacing Fennec sekä Black Star Racing. Kuva: Antti Tuominen}

 

^{Am-luokassa kärkikolmikkoon ylsivät puolestaan tiukan kamppailun jälkeen Foracer Msport sekä TeamPöhöRacing. Kuva: Antti Tuominen}

 

Matti Alamäelle tunnustuspalkinto

 

Ennen palkintojenjakoa Finnish Sim Racing Association ry halusi muistaa Matti Alamäkeä hänen tekemästään työstä sim racingin eteen. Tunnustuspalkinto luovutettiin puheenjohtaja Eero Forsblomin toimesta Astrum-Areenan lavalla suosionosoitusten saattelemana. Alamäki on tehnyt esimerkillistä työtä jo vuosien ajan sim racing -laitteiden sekä simulaattoriharjoittelun parissa. Nykypäivänä mm. Sami-Matti Trogen sekä Suvi Jyrkiäinen ajavat Alamäen valmistamilla X-R'cer simulaattoreilla ja käyttävät kyseisiä laitteita harjoitteluun. X-R'cer on myös ollut aktiivisesti mukana FiSRAn tapahtumissa.

 

Kaikki hyvä kuitenkin päättyy aikanaan, ja niin myös Rengas Turku 24h Simrace. Ainakin vuosimallia 2019. Kiitokset vielä kerran Astrum-Keskukselle, X-R'cerille, Foracerille, sekä tietysti Rengas Turku Oy:lle huikean tapahtuman mahdollistamisesta. Mukana oli lukuisia muitakin tahoja, joita on liian monta muistettavaksi. Erityiset terveiset haluan lähettää herralle, joka oli vastuussa Astrum-Areenan tekniikasta. Ihan koko lähetysporukan puolesta. Voi kunpa palvelu olisi aina noin asiallista ja osaavaa!

Näin on sim racing -vuosi 2019 saatu alkuun upeimmalla mahdollisella tavalla. Salosta jää kuitenkin muistoksi lähetyksen lisäksi useita kuvia, mieleenpainuvia muistoja, sekä kaikkein päällimmäisenä yhteen ääneen esitetty toive: Tätä lisää!