Pitkän linjan pienoisautokuljettaja, lajin parissa pitkän päivätyön tehnyt vaikuttaja, sekä Trelleovaaleilta ennen kaikkea huimista sladeistaan ja autonkäsittelytaidoistaan tunnettu simukuski. Henry Salmén on nimi, joka on pyörinyt sim racingin parissa jo pitkään, mutta vasta nyt on tämä lahtelaiseksi harvinaisen mukava herrasmies alkanut tosissaan tunkeutua kansalliseen kärkikaartiin. Vuosien varrelle mahtuu niin ilon hetkiä kuin karvaita pettymyksiäkin; asioita, jotka ovat muovanneet tästä Inertia SimRacingin kuljettajasta harvinaisen rehellisen kaverin, ja varmasti vaikean vastustajan ihan kenelle tahansa...

Ikä: 34 vuotta

Kotipaikka: Lahti

Talli: Inertia SimRacing

eSM:

2020: Karsintasarjan 26., karsiutui finaalista.

2021: Karsintasarjan 5.

Allaoleva haastattelu on nauhoitettu keskustelu, ja ainoat muutokset koskevat kirjoitusasua. Haastateltavan puhetyyli sekä murre on pyritty pitämään alkuperäisenä. Kysymykset sekä vastaukset esitetään leikkaamattomina, mutta mahdolliset itsensä toistamiset on karsittu niissä tapauksissa, joissa se ei ole selkeästi tarkoituksellista.

Milloin aloitit sim racingin?

- Niin, miten tota nyt lähdetään laskemaan... Periaatteessa eka tietokonepeli jonka oon ostanu on ollu IndyCar Racing II, ja sen jälkeen kaikki nää GP2:sta (Geoff Grammond's Grand Prix 2) eteenpäin kyseisen sarjan pelit. Sit oikeestaan sim racingistä varsinaisest voi ehkä enemmän puhua kun tuli toi Live for Speedi, olikohan se S1-aikoja sitten vielä... Jossain siinä 2000-luvun alussa ruvennu sit onlinessa ajamaan ensimmäisiä kisoja, ja 2005-06 hetken aikaa ajelin N1 Racingin ja Team PRC:n LFS:ssä sitten.

Millon tuli ratti ja polkimet ekaa kertaa?

- Ne on ollu aika kauan... Varmaan ensimmäinen jo ihan 90-luvun puolelta, veikkaisin. En muista ihan ulkoo vuotta, mut siis aika alussa oli jo.

Nyt kun on noin pitkä kokemus niin varmaan vähän vaikee muistaakin, kun se on ollu melkeinpä aina mukana, mut mikä sai sut alottaa lajin? Ja sun tapauksessa voitas täsmentää et nimenomaan vakavammin; ajelemaan netissä, liittymään tiimeihin ja näin päin pois?

- No tietysti aina ollu autoista kiinnostunu ja kattonu formuloit ja muita, niin siitä kauttahan se tuli et piti formulapelejä ruveta pelaamaan heti, alkuun joystickilla ja sen jälkeen sain joskus aikanaan sen ensimmäisen rattipoljinhässäkän, muistaakseni Mad Catzin sellanen D-mallinen ratti... en ees suoraan muista kui vanha se on (naurahtaa)! Sit siin jotain noita Richard Burns Rallyy, Colin McRae Rallyy, niitä sitten pelas... Live for Speedissä tuli se nettipelimahollisuus niin sieltä kautta pääs ajaa niiku sit oikeesti kilpaa, ja varsinki Live for Speedissä oli niin hyvin tehty mun mielestä se nettikoodi et siel oli oikeesti hauska vääntää. Sieltä sit päädyin LFS Suomen foorumeiden kautta ajaa pari kisaa siellä, jossa sitte muutaman kisan ajo vähän aktiivisemmin. Ei nyt voi sanoo että mitää kauheeta menestystä tuli, mutta kuitenki siellä parit jampat katteli että vois olla sellanen kaveri joka vois tiimiin kelvata. Oikeestaan sieltä kautta lähti sellane vähä et treenattiin porukalla, jo siellä jossain 2005 tienoilla ensimmäisii kertoi. Ihan älyttömän aktiivisest en sillonkaa ajanu, se ei ollu lähellekää pääharrastus ku justiinsa jostai 2003-vuodest asti ajanu lähinnä noita RC-autoja viime vuosiin asti... et tää on aina ollu vähä sellain sivulaji tähän asti.

Tohon Live for Speediin liittyen: Varmaan ensimmäinen oikeesti kansallisessa mediassa esillä ollu sim racingiin liittyvä asia oli tää aikoinaan MTV3 Maxilla pyörinyt Maailman Nopein Kansa, se ajettiin Live for Speedillä. Oliksä siinä mukana?

- En ajanu niitä yhtään. Mä en oikeen tykänny siitä konseptista; ne oli aika nopeita, lyhyitä kisoja muistaakseni, et ne oli sellasta hirveetä mättöö. Mä en oikee innostunu siitä missään välissä. Se olis ehkä kans vaatinu sitte sen verran paljon panostusta, ja mulla se keskitty niihin RC-hommiin tohon aikaan. Ei olis riittäny sillon molempiin aika.

Toi RC-puoli on sellanen josta voidaan sanoa että sut on myös tunnettu, ainakin tietyissä piireissä. Mistä toi homma sai alkunsa?

- Muistaakseni se oli joku Helsinki Motor Show vuonna nakki kun ensimmäisen kerran näin RC touringi-autoilla ajettiin, oli joku näytöskisa siellä. Mä istuin varmaan siellä katsomossa käytännössä koko motor show'n ajan, isäukko kävi välil kattomassa jotain muutakin. Sillon innostu siitä hommasta, oliskohan ollu jotain 10-vanha... On mulla noita RC-autoja, sellasia pihasuttauslaitteita ollu tietysti aina jotain... Se RC-touringpuoli, rata-autopuoli on aina ollu itelle se kaikist kiinnostavin osa. Samaan aikaan oli itse asiassa noi TOCA-pelisarjan BTCC-jutut ja justiinsa DTM-sarja ja nää, ne ehkä kiinnosti siihen aikaan jopa vähän enemmänkin ku vaikka formulat. Sit ei ollu mitään sitä rata-autopuolta tässä Lahen seudulla, ei ollu ku krossiautoja ja se ei sit kiinnostanu niin paljoo. Jotain kautta törmäsin sitte, olisko ollu jotain 2003, olivat Lahen seudulle hommanneet matot et pääs ajamaan touring-autoillakin. Tuli siin ostettuu sellanen RC-touringauto halvalla Huuto.netistä, ja jäi sit sille tielle.

Se olikin sit menoa, ja sä olit tuolla mukana sellaset 15+ vuotta kilpailemassa, järjestämässä, ja ilmeisesti ihan päivätöistäkin. Kerrotko noista kokemuksista, kun se on kuitenkin varmaan monille meidänkin lukijoille varsin vieras ala?

- Mitenhän nyt tiivistäs... Sanotaan että ensimmäiset vuodet meni vähä silleen harrastaessa. Heti huomas et kyl siellä pystyy pärjäämään, joku kehitty eteenpäin koko ajan. 2009-10 mailla kävin Tanskassa ajamassa sellasen DHE-Cupin kisan, ja menin sinne sit ajamaan sellasta Pro Stock -harrastesarjaa mitä olin täs Suomes ajanu pari vuotta, mis kaikki ajaa samalla moottorilla. Menin iha nobodyna sinne ja olinki sitte aika-ajojen kolmantena siellä yli 100 kuskin joukossa, se toi vähä uutta intoo ja herätti kysymyksii maailmallaki et kukas tää jätkä oikein on... Sit seuraavana vuonna kans sinne ajamaa, sillo ei ehkä ollu opiskelubudjetilla rahaa lähtee kiertää Eurooppaa, mitä olis tarvinnu sit siihe et olis pystyny nousee oikeesti muuallakin kun vaan Suomen tasolla, olis saanu parempii sponssei ja muita sitten. Vuonna 2011 ku oli Vaasas MM-kisat krossipuolella mitä rupes sit jossain välis ajaa tuli sit varmaan se uran huippukohta, nelivetosähkökrossin sija 22. Kisois oli kuiteki se yli 30 kaveria ajamas, ketkä ajaa työkseen. Olin siel joukos tolla sijalla, ja mulla ei ollu minkäännäköstä sponssia mistään suunnalta sillä hetkellä. Täysin tukemattomana kuskina olin siellä sitten ajamassa... ihan kuitenki kohtuu korkeelle.

Juu, harva pääsee sanomaan et on maailman 30 tai 50 tai 100 parhaan joukossa yhtään missään...

- Mm. Sen jälkeen vähä tuntu et ei niinku se mitä pitäs panostaa rahallisesti ja se kiinnostuksen taso kohdannu enää niin paljoo. Ku lähetään tonne ulkomaille niin sekin rupee olemaan yllättävän kallista touhuu.

Miten sitten RC-skene ja simuskene vertautuu toisiinsa, kun oot ollu kummassakin pitkään mukana?

- Varsinki siinä RC-skenen alkuaikoina oli tosi aktiivinen nettifoorumi, rc10.fi, ja tosi aktiivinen irkkikanava mis oli sitten joka ilta hirveet näppisrallit käynnissä, oli sellanen hyvä yhteisöllinen meininki sitten koko Suomen harrastajaporukan kesken. Sielt sitte rupes vähän sitä ydinporukkaa häviämään 2010-luvun, ja foorumien kuolema rupes kans tapahtuu Facebookin myötä... Siel rupes myös se harrastaporukka vaihtuu, vanhat tutut lopetteli koko ajan niin ei siel yhteisöpuolella ollu niit vanhoi tuttui naamoi kenen kans oli tottunu kulkemaan. Porukka muuttu, ja ei ehkä päässy niin hyvin näitten uusien kavereiden kanssa sisään, et seki vaikutti sit siihen että minkä takia halus ehkä sit lopettaa ja siirtyä näihin simujuttuihin. Täällä on kuiteki vielä kaikki Discordit ja vähän sellasta samaa nettiyhteisömeininkii mitä oli sillon alkuaikoina siellä RC-puolellakin. Molemmissa se panostuksen määrä mitä huipulle pääsy vaatii on sama, mutta sim racingissä mahdollisuudet pärjätä ympäri Suomea on helpommat; RC-puolella tarvii olla hyvät harrastemahdollisuudet, et sä pääset treenaa hyvillä radoilla ja pääset treenaamaan useemman kerran viikossa. Se ei esim. tossa Lahdessa enää onnistunu, kerran viikossa ajamaan pääsy ei enää riitä kun haluut päästä sinne tietylle tasolle. Sim racingissä on samat treeniolosuhteet ympäri maailman, ja vähän periaatteessa riippuu sit vaan kalustosta.

Se onkin ehkä tän lajin suurin valttikortti... No, RC-touhusta voidaan pitää joskus vaikka podcasti mutta mennään siitä nyt eteenpäin tonne sim racingiin. Vähän jo puhuttiinkin tosta Live for Speedistä ja muista, mutta missä vaiheessa iRacing tuli sulla mukaan kuvioihin? Oliko sulle alusta asti selvää että se on lajin ns. tulevaisuus?

- Nojoo, siis LFS-touhut rupes loppuu jossain siinä olisko ollu 2009 paikkeilla. Vähän tiimi hiljeni ja rupes se koko homma vähän hiljenee siellä, suomalaiset touhut loppu vähän ku seinää siinä hetkessä - ainaki niiltä osin mitä ite oli mukana. Siin vaiheessa mä jossain välis pääsin testaamaan iRacingii pikasesti... Sillon oli sellanen olo et tää oli ihan asiallinen, mutta sitten ei kukaan kenet tunti lähteny mukaan siihen, ni se vähän jäi sitte. Pienoisautoilupuolelta löyty sellanen ryhmä joka kerta viikkoon ajo pienellä porukalla netissä PlayStation 3:lla Gran Turismo 5:sta, sitä tuli ajettuu pari vuotta mutta kylhän se ku oli ajanu simuu, 5-6 vuotta LFS:ää ni olihan se GT5:nen ihan järkyttävää scheißee sinänsä (naurahtaa). Sitten toi Jussilan Matti (oli laittanu) jonnekkin irkkikanavalle (linkin), törmäsin sieltä Trellet.netin iRacing-lähetykseen ja kattelin et näyttää kyllä pirun hyvältä toi, et pitäsköhän sitä kokeilla... Olikohan se 2012 kun oon tainnu tehä tilin, testasin sillo iRacingiä vähän aikaa, sillon en oikeestaan jääny vielä siihen kiinni oikestaan. Se oli sit kevättalvee 2013 ku samalta taholta kuulin että tulee ovaalisarja iRacingissä. Siihen aikaa tuli NASCAR:ia jonkin verran seurattuu, niin innostuin sitte sinne lähtee ajaa, ja sieltä kautta oikeestaan jäin tonne trelleovaalille iRacing-puolella aika lailla. Ajoin muutamia roadikisoi ja hyvin vähän publalla (iRacingin viralliset kilpailut), ehkä alkuaikoina vähän... Lähinnä sitä ovaalii tuli ajettua sitten. Siinä oli kans vähän sitä uutuudenviehätystä ku olit ajanu niinku yli 10 vuotta simuja ylipäätään, pelkkää rataa käytännössä, ni oli jotain uutta ja sellasta jota pysty aika pienelläkin treenillä ajamaan. Se oli tosi hauskaa silleen... Sitku totes tossa et lopettaa ton RC-autohomman ja vaihtaa näihi simuihin puhtaasti pääharrastuksena, ni oli alust asti selvää et haluu lähtee kokeilee näihin eSM-kisoihin...

Joo, mennään tähän tarkemmin kohta. Mä haluun tosta ovaalista täsmentää vielä sen verran, et suthan on tunnettu Suomen skenessä nimenomaan ovaalikuskina. En tiiä onkse oikein vai väärin, mut ku sun tilastoja tuolta iRacing-profiilista kattoo niin ovaali- ja roadistarttien suhde oli selvästi ovaalin puolella aina vuoteen 2020 asti, jolloin ajoit ensimmäistä kertaa eSM-karsinnoissa. Silloin ei vielä riittänyt finaaliin, mutta olit monien mielestä jopa yllättävän hyvässä tahdissa. 26. karsintasarjassa, viis karsintakilpailua, koko kausi treeniä tiimin kanssa... olikse sellanen vuos joka anto sysäyksen sille että lähdit tänä vuonna yrittämään täysin rahkein?

- En mä oikeestaan sitä sano, mun mielestä se sysäys tuli jo siinä aikasemmin. Mä hommasin uudet polkimet sillon 2019-20 vuodenvaihteessa, ja siit tuli just roadipuolelle hirvee buusti innostukseen, ku yhtäkkii oliki sellanen jarrupoljin millä teki jotain. Trellet.netissä oli se V8 Supercar -kausi ja sitten tuli vähän treenattuu enemmän... Siellä sit rupeski huomaamaan et ku treenaa, ja on kelvolliset polkimet, nii rupee löytyykki sitte vauhtii - ja ku keskittyy pelkästään toho yhtee juttuu, ni rupes löytyy välähdyksii vauhdista. Vähä rupesinki kyselee sit keväällä et olisko mahollista tiimiin (Inertia SimRacingiin) päästä, eSM:ii varten... Silleen et *kröh* "ovaaliihan mä tuun ajamaan, mut oikeesti mä haluisin kyllä noi eSM:it ajaa..." Mut sieltä se sysäys tuli, 2020 alkuvuodesta ku rupes roadii noilla uusilla polkimilla ajamaan ni tuntu et tuleeki siit tekemisest jotain.

Tän vuoden karsintasarja menikin sitten todella hyvin. Olit viides loppupisteissä, ja Inertian kuljettajista vain Dani Korpi ennätti edelle - toki samaan hengenvetoon on pakko mainita että Matias Vitikainen ja Eero Tuominen menivät suoraan osakilpailuvoitoilla finaaliin, mutta kuitenkin. Muuttiko toi sun lähtökohtia tähän finaaliin lähdettäessä kun tajusit, että täällähän voi oikeesti pärjätäkin eikä vaan taistella finaalipaikasta?

- Sanotaan et viime vuonna oli silleen et olis hauska jos pääsis finaaliin, ja olis se vauhdin puolesta olluki mahollista, mut sit tuli sellasii tyhmii virheit siellä... Tänä vuonna, no, kyl mä vähän veikkasinki et tiimin tuella (mennään finaaliin). Vuoden verran ku ajat kuitenki porukalla treenii, varsinkin noista endurance-kisoista tuli enemmän itseluottamust sit. Itellä kuiteki tulli niin herkästi niit pikkuvirheit kisan aikana, et sitku rupeet vetämään noita kahen tunnin tuplastinttejä puhtaasti, niin sieltä tulee aika paljon sellasta itsevarmuutta lisää tekemiseen, joka sit autto ihan jumalattomasti tohon karsintasarjaan tänä vuonna. Ehkä sanosin et toi autoki varmaan vähä autto meikäläistä vielä, et se oli vielä enemmän kaikille vieras verrattuna johonkin GT3-vehkeisiin jota kaikki ajaa... pystyy vähän viemään sitä autoo ja muuta. Kylhän tästä karsintasarjasta näki et peissi (vauhti) riittäs, et sinne finaaliin lähetään taistelemaan sit oikeesti top 10 -sijotuksesta, ja top 5 olis sitte sellanen todellinen tavote. Ei todellakaa lähetä ainoostaan osallistumaan, vaan ajamaan myös sijotuksesta siellä.

Tätä nauhottaessa on 2. syyskuuta, eli nopeella matikalla on kuukaus aikaa kunnes tulee ensimmäiset eSM-finaalit kuljettajana. Jännittäkö?

- No, totta kai. Vähän jeesaa se et tuli viime vuonna käytyy siellä finaaleissa tukemassa, tai olemas tiimin some-hemmo... näki sen et mitä siel on ja mikä meininki. Iso tiimi mukana ja kokeneit jätkii, se kans auttaa aika paljon sinne lähtemisessä. Suuri haaste on vähän se et ens viikko Lapissa, jää tästä treenikaudesta yks viikko heti käyttämättä sitten, ja on tässä ihan tarpeeks muitakin kiireitä. Mutta on mulla tossa viikon verran sit tota lomaa varattu ihan treenaamista varten, et saa puhtaasti nelisen päivää vaikka paukuttaa treeniä. Sielt saa varmaan aika paljo tunteja takasin mitä tässä nyt menettää.

Paras sim racingiin liittyvä muisto?

- Totatota... Tää on kyl paha... Sanotaan ehkä et ensimmäinen endukisa jonka ajoin joskus LFS:ssä on jääny tietysti mieleen. Niitä en montaa kyl ajanu, tyyliin kaks sillon. Sit Trellet.netin ovaalisarjan Season 9, kun olin parin pisteen päässä mestaruudesta... sieltä Indianapolis joka oli ensimmäinen trellevoitto on jääny tietysti aika hyvin mieleen. Oli ihan makee siel Indyssä puhtaasti ajamalla noi (Aleksi) Elomaa, (Teemu) Iivonen, (Olli) Pahkala... siel on yks ehdottomasti siisteimpiä muistoja. Onhan toi Inertian kaksoisvoitto (991-luokassa) aika hieno viime vuoden NEO-sarjassa, mutta... en mä tiiä. Jotenki ei tuu ihan niinku älytöntä sellasta yksittäist juttuu mieleen, tää vakavan harrastamisen ura on kuiteki sen verran lyhyt... ehkä ne on vielä tulos!

(Toim. huom. voit katsoa kyseisen ovaalikilpailun jälkilähetyksenä tästä linkistä! Kyllä, nykyinen puheenjohtajammekin on joskus ajanut ovaalia...)

Sulla on pitkä ovaaliura takana, pitkä RC-ura takana, ja roadikokemustakin löytyy... Nyt kun katotaan Henry Salménia vuonna 2021, tällä nauhotushetkellä, niin mikä on sun suurin vahvuus kuljettajana?

- En voi sanoo että raaka peissi, koska se ei oo ehkä ihan sama ku monella muulla... Mut kyl mä sanon et monissa kilpailutilanteissa on aika hyvää sellast pelinlukutaitoo. Ehkä se kans ku ajetaa nopeit mutkii, iha siel auton veitsenterällä sen auton balanssin suhteen... ne on ehkä just niitä omia vahvuuksia siellä. Auton rajalla vieminen kovissa nopeuksissa on se oma bravuurijuttu tässä lajissa.

Seuraava kysymys on sitten se ennalta-arvattavin tässä tilanteessa; mitkä on sun suurimmat heikkoudet, tai suurin yksittäinen heikkous?

- Sellanen kisamitan vauhti. Tuntuu et aika-ajois kulkee jopa paremmin täl hetkel. Siin kisamitan peississä tulee liikaa toistaseks, ja toinen on pääkoppa - sama ku mikä mulla oli RC-autopuolella ja se syy miks en voittanu yhtään SM-osakilpailua tai hirveesti voittanu ylipäätään mitään. Kakkos-kolmossijoja riittä vaik kui paljo, mut voitot jäi vähiin. Se on aina siinä vaiheessa ku oot sit siel kärjes ni rupee tärrää eikä pysy pää kasassa. Saatto vaikka johtaa kisaa puolella kierroksella mikä nyt on sellanen niinku ikuisuus siellä, mut sit vaa veti vehkeet parkkii johki radan varteen ku ei pysy pää kasassa, ja sit oot maalissa joku neljäs. Ku ajat kakkosena tiimikaverin perässä ni pystyy latoo ihan samaa kierrosaikaa ja ajaa vaik kiinni, mut sitku meet sinne kärkee ni rupee menee joka toinen mutka pitkäks, et siin on varmaa se oma suurin heikkous.

Hieno ja todella rehellinen vastaus. Sitä ihannoidaan erityisesti suomalaisten kesken et on Iceman ja kylmäpäinen, mut jos ei ole ollu kilpailu kärjessä ja siinä tilanteessa itse, niin on tosi vaikee ymmärtää kuinka vaikeet siin on oikeesti pitää se pää kylmänä. En mä usko että löytyy yhtäkään kuljettajaa joka siitä tilanteesta ei ainaki jollain tasolla stressais. Mutta, onks sulla RC-autojen ja sim racingin lisäks muita harrastuksia?

- Ei hirveesti mitään. Aina on lajissa ku lajissa noi maalaushommat pyöriny. RC-autopuolella tuli aika paljonki maalattuu koreja porukalle, tais olla parhaimmillaan melkein 15-20 kuskii jotka Suomessa ajo mun maalaamilla koreilla. Opiskeluaikoina illat maalas ku oli aikaa vähä eri lailla eikä tullu muuta ku opintotukee ni sai ees jotain sivutuloo sieltä. Myös täs simupuolel tykänny kans maalailla noit autoja, mut tietysti vähä vähemmän, ku mielummi sit käyttää töiden lisäks sen ajan ajamiseen ennemmin ku maalaamiseen nykyään. Sillon tällön käyny myös ratapäivii ajamassa, mut ei muuta sellasta selkeetä.

Maaleista päästäänkin kätevästi meidän kolmeen pikakysymykseen; Jari Litmanen vai Teemu Selänne?

- Selänne.

  (Jari 6 - 9 Teemu)

Mika Häkkinen vai Kimi Räikkönen?

- Räikköne.

 (Mika 4 - 11 Kimi)

Pepsi vai Coca-Cola?

- Kokis.

 (Pepsi 10 - 4 Coca-Cola)

Jees, kiitoksia Henry Salmén, ja ei muuta ku onnea finaaliin!

- Jees, tänks.