Simumakasiinin esittelyssä eSM-finalistit: Juha-Pekka Lammi, Joni Takanen, ja Matti Kaidesoja

31.7.2018 klo 18.00 - Simumakasiini

On finaaliviikko! Kauan odotettu, kauan kaivattu, ja monille ehkä se kesän kohokohta. Assembly Summer 2018 kolkuttelee jo ovella, ja sen myötä myös sim racingin eSM-finaalit - muiden kansallisten koitosten ohella. Kuljettajista on enää muutama esittelemättä. Tässä, ja samalla viimeisessä kolmikossa, on luvassa kaksi ehdotonta menestyjäkandidaattia sekä yksi varsinainen yllätysnimi. Huomenna on sitten vuorossa karsintasarjan voittaja Kimmo Suominen, ja tapahtuman avajaispäivänä torstaina puolustava mestari Joni Heikkinen. Mutta, katsotaan nyt nämä herrasmiehet ensin!

 

#13 Juha-Pekka Lammi

 

 

Syntynyt 12.10.1983
Kotipaikka: Kurikka
Aloittanut: 2011
iRating (31.7.): 5463
Karsintasarjan 20.
 
Takaportin kautta. Juha-Pekka "JPlays" Lammin karsiutuminen finaaleista oli yksi karsintasarjan ehdottomia yllätyksiä. Sen ei pitänyt olla mahdollista. Taustalla Vendaval Simracing, erittäin vahva ja menestynyt talli. Kuljettajalla runsas kokemus huippusarjoista, aina MM-tasoa myöten. Kahtena edellisenä vuonna finaalissa. Kalustokin oli tuttu ja turvallinen.
 
Kausi alkoikin Lammilta hyvin. Kärkikymmenikköön Interlagosissa, ja seitsemäs tila Road Americasta. Hotellihuoneet Pasilasta varattiin jo elokuun ensimmäiseksi viikonlopuksi. Ja mikäpäs siinä, olihan JP:n vauhti selkeästi hyvää. Ei aivan tallikavereidensa tasoista, mutta riittävää. Sitten kaikki meni pieleen.
 
Uskomaton epäonnen ja epäonnistumisten sarja alkoi sarjan kolmannessa kilpailussa. Monza tunnetaan vauhdin temppelinä ja ratana, jossa yleensä sattuu ja tapahtuu. Kahdeksannella kierroksella Jonne Heikkinen ja Joni Hagner osuivat yhteen, seurauksena Hagner ympäri. Porilaiskuljettaja ei kuitenkaan jäänyt odottelemaan, vaan palasi täysin käsittämättömästi radalle suoraan Lammin eteen. Osuma keulaan, ja peli oli selvä. Tuloksena vaivainen 24. sija.
Kaksi viikkoa myöhemmin, Phillip Island. Vendavalin autot ovat hurjassa vireessä: Paalupaikalla istuu Santeri Kekkonen, kolmannelta sijalta toiseksi nousee nopeasti Matti Kaidesoja, eikä Lammikaan ole kaukana. Seitsemäs lähtöruutu vaihtui nopealla aikataululla paikkaan kärkiviisikossa! Matka tuli kuitenkin päätökseen kierroksella 7. Radan kiperä yhdeksäs mutka koitui sinä päivä monien kovaksi kohtaloksi. JP ajautui leveäksi, ja palasi radalle nurmikon poikki. Auto pyörähti ilmeisesti töyssystä. Oli kuin kohtalon ivaa, että häneen osui tällä kertaa täysin viaton Joni Hagner.
 
Surullinen saaga sai päätöksensä Sebringissä. Messukeskukseen lähtijät ratkottaisiin täällä, ja tilanne oli kutkuttavan jännittävä. Rannalle jäisi joka tapauksessa kova kuljettaja, mutta nimi oli vielä epäselvä. Aika-ajoissa JP oli 14., mutta lähtöruuturangaistus Phillip Islandin kolaroinnin seurauksena tiputti hänet viisi sijaa alaspäin. Sebringin startissa tulee aina ruuhkaa, mutta tällä kertaa ruuhka johti onnettomuuteen. Yhtenä suurimmista kärsijöistä oli juuri Juha-Pekka Lammi, jonka vaikea kilpailu muuttui hetkessä selviytymistaisteluksi. Urhoollisesti seinäjokelainen linkutti autonsa maaliin, mutta Heikkisen ja Kim Erikssonin sijoituttua paremmin oli sijoitus sarjassa 20. ja peli selvä.
 
Tai niin ainakin luultiin.
 
Santeri Kekkonen, yksi finaalin suurimmista ennakkosuosikeista, on joutunut jättäytymään sivuun aivan kalkkiviivoilla. Asia on vahvistettu kuljettajan itsensä osalta, ja myös Lammi on twiitannut aiheesta. Odottamattomat kiireet estivät Kekkosen osallistumisen. Voittokamppailusta on täten yksi nimi poissa. JP on kuitenkin vaikeuksista huolimatta nopea kuljettaja sille päälle sattuessaan, eikä varmasti jätä otteillaan ketään kylmäksi. Harjoitukset ovat toki jääneet vähiin, mutta mielenkiinnolla odotetaan kuinka paljon "JPlays" kerkeää saamaan menetettyä aikaa kiinni. Mieshän simuilee aktiivisesti, ja säädöt pitäisi tallilla olla kunnossa. Valmistautuminen on tietenkin kaukana optimaalisesta, joten odotukset pitää asettaa sen mukaan. Paikkaa kärkikymmenikössä voidaankin täten pitää erinomaisena suorituksena.
 
 
 

#41 Joni Takanen

 

 

Syntynyt 27.02.1990
Kotipaikka: Salo
Aloittanut: 2015
iRating (10.7.): 7791
Karsintasarjan 3.*
*Tasapisteissä Matti Kaidesojan kanssa
 
"Mä en vedä enää metriäkään." Näin totesi Joni Takanen vuoden 2016 eSM-finaalien jälkeen. Silloin Glacier Racingin riveissä ajanut ja karsintasarjassa kaksi kertaa kärkiviisikkoon ehättänyt halikkolainen oli syystäkin pettynyt. Ensimmäinen finaali kariutui teknisiin murheisiin, ja toinen lähtö puolestaan yliyrittämiseen heti startissa. Mieshän joutui keskeytyksen seurauksena lähtöruudukon perälle, joten sijoituksia piti kohentaa nopeasti mikäli mieli vielä palkinnoille.
 
Seuraava vuosi, ja jälleen kerran oli tuloksena pettymys. Tällä kertaa eivät ajokamat takkaan asti kuitenkaan ehättäneet, ja syykin oli hieman erilainen. Valmistautuminen kun oli moottoripyöräilyharrastuksen vuoksi jäänyt edellisvuotista vähemmälle. Se oli sääli, koska karsintasarjassa Takanen näytti olevan jopa ainut, joka pystyi pistämään etunimikaima Heikkiselle kampoihin. Eihän 12. sija kovatasoisessa finaalissa mikään heikko suoritus ollut missään nimessä, mutta parempaankin olisi ollut ainesta, se on nähty moneen kertaan. Varsinkin, kun Porsche 911 autona ei sinänsä mikään vieras ollut. Olihan Takanen 2015 lähes vastaavalla kalustolla ajetulla FSRC-kaudella sentään upeasti kolmas, joka tulokkaalle oli varsinainen läpimurto.
 
Onkin suorastaan kohtalon ivaa, ettei Takanen ole SM-tasolla juurikaan menestynyt. Hänet on kuitenkin jo vuosia tunnettu yhtenä maamme johtavista GT-kuljettajista. Takataskusta löytyy niin pro-lisenssi kivenkovassa Coanda Simsportin joukkueessa, kuin myös mm. Trellet GT Seriesin mestaruus kaudelta 15. Lisäksi plakkarista löytyy lukemattomia huippusuorituksia iRacingin virallisten sarjojen puolelta, ja onpa miehellä voitto World Cup of iRacing -finaaleista vuodelta 2016. Suomihan voitti tuolloin kolmannen perättäisen maailmanmestaruutensa. Autonahan oli GT1 Corvette, ja ratana puolestaan Spa-Francorchamps.
 
Karsintasarjassa nähtiin Joni Takaselta kypsiä suorituksia, jonka kruununa oli ehkäpä miehen ajo Phillip Islandissa. Harjoitukset olivat tiettävästi jääneet varsin vähiin, ja 23. lähtöruutu ei antanut paljoakaan toivoa menestyksestä. Niin vain luovi Joni tiensä yhdessä ex-tiimikaveri JJ Nylanderin kanssa läpi pyörivien autojen ja hitaampien kilpakumppanien, ollen lopulta maalissa seitsemäs. Myös Road American toinen sija on hyvä nostaa esille, mieshän hävisi voittaja Kimmo Suomiselle vain vajaalla sekunnin kymmenyksellä.
 
Joni on tunnettu pitkään paitsi sangen nopeana vastustajana, niin myös sinnikkäänä harjoittelijana. Jo aamuvarhain herää hän keittämään kupposen kahvia ja ajamaan kierroksia seuraavaa kilpailua varten. Vaikkei mies sitä suoraan myönnäkään, on hän eräällä lailla perfektionisti, täydellisyyden tavoittelija. Autoa hiotaan kuntoon kunnes säädöt ovat juuri eikä sinnepäin. Muiden huippukuljettajien tavoin myös hän käyttää telemetriaa ahkerasti hyödykseen, eikä pelkää käyttää runsaasti aikaa, mikäli lopputulos on sen mukainen. Ongelmia ratkotaan, kunnes ne ovat selvinneet. Tuo suorastaan pakonomainen periksiantamattomuus lieneekin yksi suurimmista syistä miksi Takasta pidetään niin pelottavana kilpailijana. Toki miehellä on roppakaupalla lahjakkuutta, mutta nykytaso on rakennettu laajalti juuri kovan työn perustalle.
 
On mielenkiintoista nähdä, miten korkealle Joni sijoittuu tämän vuoden finaaleissa. Kaiken mennessä nappiin on mestaruus täysin realistinen tavoite, vaikka taso onkin kovempi kuin koskaan. Varsinkin Santeri Kekkosen yllättävä poisjäänti parantaa Takasen mahdollisuuksia huomattavasti, mutta jo ilman sitä oli hän monien papereissa vähintäänkin palkintokorokkeella. Aikaisemmat vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, ettei Takanen ole ehkä aivan parhaimmillaan kirkkaiden valojen alla ja kovissa paineissa. Ei, vaikka vaikuttaakin silminnähden rennolta. Hän ei ole kuljettajana aivan niitä sopeutumiskykyisempiä, vaikka pystyykin muiden kärkikuljettajien tavoin selättämään pienet muuttujat käden käänteessä. On mielenkiintoista nähdä, poikiiko tämä vuosi vihdoin sen kauan kaivatun eSM-mitalin. Edellytykset menestyksene ovat ehdottomasti olemassa, kaikki on vain miehestä itsestään kiinni.
 
 
 

#5 Matti Kaidesoja

 

 
Syntynyt 24.06.1991
Kotipaikka: Lapua
Aloittanut: 2016
iRating (10.7.): 7349
Karsintasarjan 3.*
*Tasapisteissä Joni Takasen kanssa
 
Kuin varkain. Matti Kaidesojan nousu kohti kansainvälistä sim racing -eliittiä on tapahtunut suorastaan salakavalasti. Hän on peripohjalaiseen tapaan ollut varsin hiljainen omista menestyksistään, eikä Kaidesojaa kovin usein tapaakaan turuilta tai toreilta haastelemasta. Hän harjoittelee ja kilpailee pääasiassa yhdessä tallitovereidensa kanssa. Sosiaalisesta mediasta ei Matti juuri piittaa, siksipä lapualaisen todellinen luonne onkin monille mysteeri.
 
Mutta, se radan ulkopuolisista asioista. Kaidesoja on kuljettajana tosissaan, se tuli selväksi heti kauden alussa. Viime vuonna viidenneksi yltänyt Matti aloitti kauden täystyrmäyksellä Interlagosissa, ja pitkään näytti siltä että voittoisa sarja saa jatkoa Road Americasta. Vain keskittymisen pettäminen aivan viime kierroksilla vei häneltä toisen peräkkäisen ykköstilan. Loppukausi menikin sitten tallitoveri Kekkosen varjossa, mutteivat suoritukset olleet missään nimessä huonoja. Monzasta lohkesi kolmossija, Phillip Island meni penkin alle hyvän alun jälkeen, ja kausi päättyi Sebringin neljänteen tilaan. Tuloksena 155 pistettä, ja jaettu kolmostila karsintasarjasta yhdessä Joni Takasen kanssa.
 
Kuljettajana Matti on kehittynyt huomattavan nopeasti. Hän teki eSM-debyyttinsä viime vuonna, mutta oli jo sitä ennen esittänyt vähintäänkin lupaavia otteita niin kansainvälisissä sarjoissa kuin iRacingin virallisissa kilpailuissakin. Talven yli ajetusta Sports Car Open (SCO)-sarjasta lohkesi GT-luokan mestaruus yhdessä Santeri Kekkosen kanssa, ja Kaidesoja onkin yksi Vendaval Simracingin kantavia voimia. Tallihan on perustettu vasta tammikuussa 2016, mutta tehnyt määrätietoista työtä menestyksen eteen. On poikkeuksellista että näin tuoreella organisaatiolla on varsin mittava edustus aina MM-sarjaa myöten.
 
Finaalissa voidaan odottaa vähintäänkin vahvaa suoritusta. Kuten Takanen, on myös Kaidesoja sinnikäs harjoittelija. Mies on myös ratin takana luonnonlahjakkuus, se on selvää niin nopeasta kehityksestä kuin myös rennosta olemuksesta. Pieni hymynkare kasvoillaan tämä lapualainen ajaa kilpaa kansakunnan kovimpia vastaan, eikä muuten anna tuumaakaan periksi. Kauteen on mahtunut myös virheitä, mutta keskittymisen puutteen ei luulisi olevan finaaleissa enää ongelma. Matti on myös erinomaisen nopea yhdellä kierroksella, joten Montrealin konstikkaan katuradan luulisi sopivan hänelle erinomaisesti. Menestys siellä tarjoaa erinomaiset lähtökohdat finaaliin. Varsinkin Kekkosen puuttuessa voidaan Kaidesoja nostaa ennakkokaavailussa korkealle. Erittäin korkealle.